Leijonien valmennusjohdon raju riita käänsi kurssin kohti MM-kultaa: ”Mikko Koivu ja Tuomo Ruutu katsoivat minua silmiin, että tee jotain”

Leijonien matka maailmanmestaruuteen vuoden 2011 jääkiekon MM-kisoissa sisälsi useita hetkiä, jotka olisivat voineet suistaa kultajunan raiteiltaan, mutta jotka kuitenkin kasvattivat joukkuetta kohti suurta päämäärää. Jatkosarjan voitto Venäjästä sekä kaoottiseksi muuttunut puolivälieräottelu Norjaa vastaan olivat isoja etappeja yhteishengen hitsautumisessa, vaikka riidoiltakaan ei vältytty.

Juttusarja Bratislavan MM-kisoista 2011 käsittelee Leijonien viimeisintä kultakevättä vaihe vaiheelta kohti unohtumattomia torijuhlia joukkueessa olleiden sekä tapahtumista tehtyjen uutisten kautta.

Suomi oli aloittanut Bratislavan MM-turnauksen kangerrellen, kun helpon Tanska-voiton jälkeen Latvia ja Saksa olivat kaataneet vasta rangaistuslaukauskisassa sekä ainoa isompi haaste Tshekkiä vastaan oli päättynyt tappioon.

Matkalla oli jouduttu jopa pelkäämään puolivälieräpaikan puolesta, kunnes kisaisäntä Slovakia kaatui ennen jatkosarjan päätöskamppailua Venäjää vastaan.

Venäjä-kohtaamisen taustalla Artjuhinin johtama hirvittävä myllytys

Jälleen tähtisikermän MM-kisoihin koonnut Venäjä oli kohdattu jo turnausta edeltäneessä Euro Hockey Tourin ottelussa, josta tuli käsittämättömän kuuma.

Tuomo Ruutu ajoi Brnossa pelatussa ottelussa Jevgeni Birjukovin pystyyn pelirangaistuksen arvoisesti, mikä aloitti hurjan joukkomyllyn, jossa kolossaalinen Jevgeni Artjuhin pätki ensin köniin Sami Lepistöä ja Anssi Salmelaa, kunnes kapteeni Mikko Koivu pudotti hanskat joukkuetovereita suojellakseen.

– Löin yhtä ja hän kaatui. Tartuin toiseen ja hänkin kaatui. Kaikki putosivat. En tiennyt enää, kenet pudottaa seuraavaksi, kun ketään ei ollut enää jäljellä, Artjuhin rehenteli ottelun jälkeen saavutuksillaan.

Tämä selkkaus oli omiaan kasvattamaan Leijonien selkärankaa MM-kisojen kohtaamisiin, kertoo apuvalmentaja Petri Matikainen.

– Mekin sanoimme Pasin (Nurmisen) kanssa leikillämme vaihtoaitiossa, että otetaan myllyt, otetaan myllyt. Se, mitä siellä tapahtui, siitäkin tuli hyvä juttu meille. Se vaikutti siihen, miten me sen Venäjän käsitimme. Me halusimme voittaa sen, koska siellä oli Aleksandr Ovetshkinit ja kaikki mukana, Matikainen sanoo.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Karmea alku pakotti Petri Vehasen vaihtoon

Slovakian MM-kisojen jatkosarja huipentui otteluun, jossa panoksena olivat paremmat asetelmat puolivälieriin. Myös Venäjällä oli ollut käynnistymisvaikeuksia sen hävittyä Saksalle ja Tshekille sekä voitettua Slovenian, Slovakian ja Tanskan vain vaivoin.

Leijonat sai kamppailuun katastrofaalisen alun, kun Nikolai Kuljomin ja Ilja Nikulin osuivat vain 11 sekunnin välein vieden Venäjän 2-0-johtoon jo reilun neljän minuutin pelin jälkeen.

Tällä kertaa Petri Vehanen sai väistyä maaliltaan Teemu Lassilan tieltä, mikä loi yhä enemmän epävarmuutta jo valmiiksi epäilyjen kohteena olleeseen veskariosastoon.

Venäjä olisi voinut ratkaista ottelun jo varhaisessa vaiheessa Leijonien istuessa yhtä kyytiä jäähypenkillä avauserän lopussa. Tästä alkoi kuitenkin Suomen joukkueen lopullinen yhteenhitsautuminen Lassilan pelatessa maalillaan erittäin kylmäpäisesti.

Nokelainen otti haukut vastaan ja heittäytyi kiekkojen eteen

Hyvin turnauksen pelanneen nelosketjun sentteri Petteri Nokelainen muistaa, miten aiempien pelien tiukat keskustelut alivoimapelaamisesta olivat kuumentaneet tunteita joukkueen harjoituksissa. Nokelainen kuvailee apuvalmentaja Petri Matikaiselta saamaansa palautetta painokelvottomaksi.

– Siellä oli aika tiukkojakin sanailuita välillä, mutta kuten joukkueen toiminnassa muutenkin, siinäkin oli aito halu parantaa, ymmärtää ja pelata joukkueen eteen, Nokelainen kertoo.

– Petu normaaliin intohimoiseen tapaansa kävi sitä läpi. Puhuimme kiekkojen blokkaamisesta paljon, ja olisiko minulla mennyt edellisessä matsissa joku kuti läpi, jota en ollut saanut blokattua. Siihen Petu otti kiinni.

– Se on ihan arkipäiväistä, mutta myöskin kuvastaa sitä halua ja intohimoa. Täytyy sanoa, että jääkiekon lopettaneena sitä on myös ikävä, miten kissa nostetaan pöydälle.

Näistä keskusteluista seurauksena oli, että Nokelainen otti Venäjä-ottelussa useampia isoja osumia. Yksi todella pahalta näyttänyt tapaus tuli puolustaja Nikulinin tykitettyä hurjan lämärin Nokelaisen polveen.

– Kiekko tuli polven hermoon. Olin aivan varma, että turnaus oli siinä, koska minulla meni koko jalka aivan tunnottomaksi. Jouduin lähtemään koppiin, mutta erätauon aikana se tunto vähän palautui. Minulla oli vielä monta päivää varpaissa tunnoton olo, Nokelainen sanoo kokemastaan.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Venäjä ei kuitenkaan saanut iskettyä peliä 3-0:aan. Toisessa erässä vanha Venäjän kaataja Mikko Koivu astui esiin ja kavensi pelin 1-2:een. Ennen viimeistä erätaukoa Janne Niskala laukoi Jarkko Immosen voittamasta aloituksesta unelmavedolla 2-2-tasoituksen.

Lopulta Leijonat löi Venäjän jälleen yhdellä onnistumisella voittolaukauskisassa Immosen osuttua ainoana. Voitolla Suomi sai puolivälierissä vastaansa Norjan. Tie mitalipeleihin näytti avautuneen vaikeuksien jälkeen yllättävänkin suorana.

Jukka Jalosen turhautuminen alkoi myrkyttää yhteishenkeä, kapteenisto vaati Matikaiselta toimia

Venäjää vastaan Leijonien uskottiin avanneen viimeisen pelillisen lukkonsa, mutta puolivälierien Norja-ottelusta tuli täysin odotusten vastainen. Suomi oli välillä jopa helisemässä hurjasti päälle käyneen vastustajansa edessä.

Maalilleen palannut Petri Vehanen torjui kahdessa ensimmäisessä erässä käsittämättömät 29 kertaa. Norja meni toisen erän alussa 1-0-johtoon Ken Andre Olimbin hassutettua avausosuman rangaistuslaukauksesta. Vaihtopenkin taakse kertynyt paine alkoi tulla sauhuna päävalmentaja Jukka Jalosen korvista ulos.

– Minä kävin vähän liian kuumana siinä ja olin aika negatiivinen. Petu heitti jotain, en muista tarkkaan, millainen kommentti se oli, mutta kuitenkin sellainen, joka minua ärsytti, Jalonen kertoi vuoden 2018 MM-kisalähetyksessä.

Jalonen sanoo ottaneensa Matikaisen kanssa yhteen tavalla, joka ei välttämättä ollut joukkueen edessä tapahtuneena kovinkaan terve. Matikainen muistaa tapauksen hyvin.

– Jukka turhautui pelin aikana erittäin paljon. Mikko Koivu ja Tuomo Ruutu katsoivat minua vaihtoaition taakse silmiin ja sanoivat, että tee jotain – päävalmentaja käy liian kuumana, ei tästä tule mitään. Sen takia minä siinä sanoin, ja siinä tuli pieni episodi, Matikainen sanoo nyt kahdeksan vuotta tapahtuneen jälkeen.

Jalonen ja Matikainen pyysivät joukkueelta anteeksi

Jalonen koki Matikaisen ylittäneen apuvalmentajana hetkellisesti valtuutensa. Tilanteessa oli kuitenkin Matikaisen mukaan pakko toimia, sillä kapteeniston lisäksi myös valmennusjohtoon kuulunut Pasi Nurminen näki tilanteen olevan riistäytymässä käsistä.

– Tietyllä tavalla minun oli kakkosvalmentajana pakko toimia siinä, oli Jukka mitä mieltä tahansa, koska osa joukkueen johdosta halusi, Matikainen selventää.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Koska riitely oli kuulunut pelaajien korviin, se täytyi myös selvittää joukkueen edessä. Suomi käänsi kamppailun 4-1-voitoksi muun muassa Jarkko Immosen osuttua kahdesti täysin identtisellä ylivoimakuviolla Mikael Granlundin kanssa ja Tuomo Ruudun iskettyä voittomaaliksi jääneen vapauttavan 2-1-osuman.

– Sitä käsiteltiin joukkueen edessä ja pyysimme kukin omaa toimintaamme anteeksi. Sitten vielä Jukan kanssa kahdestaan seuraavana aamuna puhuimme, ettei tässä ole mitään henkilökohtaista. Meidän täytyy ottaa tämä voimavaraksi eikä tehdä siitä isompaa juttua, Matikainen taustoittaa.

– Ei tässä ollut tarkoitus kenenkään auktoriteettia murentaa. Päinvastoin. Siinä hetkessä, kun pyysin sitä anteeksi, se kääntyi juuri päälaelleen.

– Iso johtaja on sellainen, joka pystyy ottamaan vastaan kritiikkiä. Pikku johtaja ei pysty, Matikainen kehuu Jalosen suhtautumista tapahtuneeseen.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pelaajille tunteenpurkaus näyttäytyi välittämisenä

Pelaajista sekä Tuomo Ruutu että Petteri Nokelainen pitävät Norjan selättämistä ja joukkueen johdon välienselvittelyä MM-kisamatkan kannalta käänteentekevänä otteluna.

– Tuo kertoo siitä joukkueen tiiveydestä. Itsekin olen ollut sellaisissa joukkueissa, joissa tuollaista on tapahtunut jatkuvasti, Ruutu sanoo.

– Olen nähnyt sen miljoona kertaa, että pelaajat huutavat ja valmentajat huutavat. Se tapahtuu pelin tuoksinassa, ja tunteita pitääkin näyttää. Eivät ne samat asiat tapahdu kopissa tai palaverissa tai missä vain. Se vain osoittaa, että ihmiset välittävät siitä, ja monesti se kaipaa sitä, että siellä ollaan tunteella mukana.

– Turnaus ei ollut kuitenkaan tuossa vaiheessa mennyt putkeen pelillisesti. Siellä oli kaikilla tunteet pinnassa, ja se oli turhauttavaa. Se on välillä viesti kaikille, että nyt riittää, Ruutu jatkaa.

Nokelainen muistuttaa, että pelaajat ovat useasti paljon enemmän tuntosarvet pystyssä valmennuksen suuntaan kuin joukkueenjohto ajatteleekaan.

– Pelaajathan aistivat valmentajan olotilan tosi vahvasti. Joko tietoisesti tai ei-tietoisesti, mutta kyllä se tarttuu sieltä. Oli se innostuneisuutta, panikointia tai turhautuneisuutta, niin kyllä se heijastuu joukkueeseen, Nokelainen sanoo.

Riidan selvittelyn jälkeen Leijonat oli hitsattu yhteen jälleen uuteen Venäjä-kohtaamiseen, tällä kertaa MM-kisojen välierässä. Tuosta ottelusta muodostui yksi suomalaisen jääkiekon ikimuistoisimmista, vaikka useimmat muistavat ottelusta vain yhden Mikael Granlundin tekemän maalin. Aika ennen ja jälkeen ilmaveivin käydään läpi sarjan seuraavassa osassa.

Lue myös:

    Uusimmat