Kun hyvin palvelleelle saunalle tuli ikää reilut puolitoista vuosikymmentä, seinäverhoilun uusiminen tuli ajankohtaiseksi. Uudeksi paneeliksi valittiin lämpökäsitelty mänty.
Vaikka saunamaassa asutaankin, jostain kumman syystä saunan verhoilussa tehdään edelleenkin luvattoman usein pari tyhmää virhettä: ei huolehdita vapaan tuuletusraon jättämisestä paneelin taakse ja mikä pahinta – ei tehdä riittävän lujia vahvistuksia lauteiden ja kiukaan kiinnittämistä varten.
Kiinnitysvahvikkeiden on oltava kiinni runkorakenteissa. Missään tapauksessa esimerkiksi kiuasta ei saa kiinnittää vain paneelin varaan.
Nyt runkoon lovettiin kunnon koolinki lauteiden ja kiukaan kohdalle, levitettiin seiniin reilu 10 cm villaa ja peitettiin koko hoito tinapaperilla. Tinapaperin päälle kiinnitettiin vastaaviin kohtiin – melko tiuhaan – muutama pystysuora kapula, joiden läpi varsinaiset kiukaan ja lauteiden kannattimien kiinnitykset tullaan aikanaan tekemään. Ne ovat saman paksuiset kuin tinapaperin päälle tulevat tuuletus- ja kiinnitysrimatkin (22 mm) ja niiden tarkoitus on tietysti estää paneelin painuminen pussille näissä kohdissa, joissa kiinnitys vedetään paneelin läpi aina runkoon asti.
Tinapaperin päälle kiinnitetään pystysuoraan 22 x 50 mm rimat. Paneelin taakse on jäätävä yhtenäinen, pystysuora rako jossa ilma pääsee kiertämään. Jos paneeli asennettaisiinkin pystysuoraan, näiden pystyrimojen päälle pitäisi asentaa naulausrimoiksi vielä vaakarimoitus, johon paneelilaudat kiinnitettäisiin.
Kun tehdään saunapanelointia lämpökäsitellyllä puulla on tiedettävä, että käsittely happamoittaa puuta. Sen takia kiinnitystä ei saa tehdä tavallisilla, kuumasinkityillä tai galvanoiduilla nauloilla: ajan mittaan niistä syntyy puun pintaan, kannan ympärille musta rengas. Naulojen on oltava ruostumattomia; mieluiten haponkestäviä.
Lämpökäsitelty puu ei polta saunojan nahkaa
Reiskalla on tapana kiinnittää tavallista kuusipaneelia jalommat saunapaneelit piiloon, urospontin päältä naulaamalla. Tällä kertaa kiinnitys tehtiin kuitenkin isännän pyynnöstä keskeltä lautaa. Kun naulankantarivit jäävät nyt reilusti näkyviin, niiden suoruuden suhteen kannattaa olla tarkka ja käyttää apuna esimerkiksi pitkää vatupassia.
Lämpökäsittelyhän haurastuttaa puuta hiukan, joten naulattaessa piiloon puun halkeamisvaara on suuri. Lämpökäsitellystä puusta tehdyn paneelin kiinnityksessä onkin syytä käyttää lisävahvistuksena liimaa kiinnityspuun ja paneelin välissä. On tietysti valittava sellainen liima, joka kestää saunassa esiintyvän lämpötilan ja kosteuden eikä eritä kuumanakaan ilmaan mitään epäterveellistä.
Panelointi alettiin tällä kertaa peräseinästä. Nurkkaan jätettiin molemmin puolin parin millin raot, jotka myöhemmin peitetään saunasuojalla käsitellyllä, vaalealla listalla. Jos seinissä on hiukan heittoa, lista pystyy piilottamaan muutaman millin epätasaisuudet. Peräseinän jälkeen tehtiin sivuseinät ja viimeiseksi oviseinä, jolla kiuaskin on. Paneloinnin etenemistä pitää seurata vatupassilla: sen on pysyttävä vaakasuorassa.
Kunkin seinän yläreunaan, katon ja seinän rajaan ajettiin puusta kapea suikale peittämään paneelin takana olevan tinapaperin mahdollinen kiiltäminen silmiin katon ja seinän väliin jäävästä raosta – sehän saattaa olla ylälauteella istuvan saunojan tunnelmaa pahasti häiritsevä tekijä. Koska suikale on kapea, se ei häiritse ilman kiertoa, vaikka tuleekin kiinni tinapaperiin.
Kaikkein paras olisi ottaa suikaleen kiinnitys huomioon jo ennen tinapaperin levittämistä ja kiinnittää sitä varten katonrajaan vaikkapa kapea lauta samalla, kun valmistelee tinapaperin taakse jäävät tuet kiukaalle ja lauteille. Tässä tapauksessa suikale kiinnitettiin liimaamalla.
Lämpökäsitelty mäntypaneeli miellytti isäntää valmiiksi patinoituneen, täyteläisen tumman sävynsä takia. Hyviin puoliin kuuluu myös se, että se on mittatarkkaa eikä elä oikeastaan yhtään. Pihkakin palaa käsittelyssä puusta kokonaan pois, joten pihkavanoja ei muodostu oksienkaan kohdalle. Saunassa voi nauttia myös siitä, että tällainen puu ei johda lämpöä ollenkaan samalla tavalla kuin käsittelemätön: se ei siis polta selkää, kun sitä vasten nojaa.
Lauteet tehtiin normaalista, käsittelemättömästä kuusilaudasta: kansi 28 x 95 mm levyisestä höylätystä laudasta ja runko 45 x 95 mm. Yksi syy valintaan oli se, että asukas halusi tällä tavalla miellyttävää kontrastia tummempiin seiniin.
Yleensä Reiska on tavannut tehdä lauteet siten, että kannatinpuut on kiinnitetty kiinteästi seinään mutta lauteet runkoineen voi nostaa pois puhdistusta varten. Täällä isäntä halusi kuitenkin tehdä toisin ja siksi lauteiden runko kiinnitettiin seinään kiinteästi. Tavassa ei ole mitään vikaa, kunhan muistaa jättää rungon molempiin päihin ilmaraon, ettei vesi jää sinne muhimaan.
(JKA 15.9.2006)