Ruotsin valta Suomessa, punaisten vallankaappaus, Suomen ja Saksan välit. Kaikki Suomen historian kohtia, joista on kirjoitettu paljon. STT:n haastattelemat tutkijat ottavat ne silti esiin aiheina, joissa historia vielä kaipaa uudelleenarviointia.
Sillä historian luonteeseen kuuluu, ettei se koskaan valmistu, vaan uudet sukupolvet katsovat sitä uusin silmin. Itsenäisyyden satavuotisjuhlien kynnyksellä pyysimme kolmea historioitsijaa kertomaan, mitkä asiat he ottaisivat uuteen tarkasteluun. Näin professori Henrik Meinander, dosentti Teemu Keskisarja ja professori Martti Häikiö vastasivat.
Meinander: Suomen historia ei ole syntynyt Suomen sisällä
Professori Henrik Meinander ottaa esiin kolme asiaa, joissa suomalaisten historiankuva ei välttämättä ole kohdallaan. Ensimmäinen koskee sitä, miten vanha Suomi oikeastaan on.
– Ajatellaan, että Suomi on ollut aina olemassa, vaikka todellisuudessa se muodostui vasta 1800-luvun lopulla. Siihen asti Suomi Suomena oli pienen ryhmittymän, älymystön ja virkamiesten, ajatus, vaikkakin hallinnollisesti olemassa Venäjän suuriruhtinaskuntana (vuodesta 1809 asti).
Toinen unohtunut asia on Saksan merkitys Suomelle sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan yhteydessä. Unohtamisen voi ymmärtää, kun jälkimmäisessä kumppanina oli Hitlerin Saksa.
– Nyt kun niin paljon aikaa on kulunut, se olisi jo syytä myöntää, Meinander katsoo.
Kolmantena Meinander mainitsee pyrkimyksen tulkita historiaa Suomen sisäisenä kehityksenä, vaikka siihen ovat aina keskeisesti vaikuttaneet kansainväliset tekijät, etenkin talous ja geopolitiikka.
