Sata metriä on yleisurheilun MM-kisojen lyhin laji. Voittaja viipyy radalla loppukilpailussa alle kymmenen sekuntia ja saa kantaakseen maailman nopeimman ihmisen tittelin.
Todennäköisesti maailman nopein ihminen on kuitenkin joku muu kuin sadan metrin voittaja. Riippuu tietysti, mitä nopeudella tarkoitetaan. Mutta jos ajatellaan useimmissa urheilulajeissa tarvittavaa nopeutta, kyse on itse asiassa kyvystä kiihdyttää juoksuvauhtia. Sellaista pallopeliä ei ole, jossa ihminen juoksee viivasuoraan sata metriä eteenpäin.
Ja jos kilpaillaan lyhyellä juoksumatkalla, jossa kiihdytys ratkaisee, sadan metrin juoksijat eivät ole voittajasuosikkeja. Syy on se, että sata metriä on ihmiselle niin pitkä juoksumatka, että se vaatii myös nopeuskestävyyttä.
Ensimmäisten kymmenien metrien aikana juoksijat kiihdyttävät huippunopeuteensa, jonka he pystyvät säilyttämään vain lyhyen aikaa. Sadan metrin lopussa pikajuoksijoiden vauhti on jo hidastumassa.
Entä jos juoksumatka olisi radikaalisti lyhyempi? Miten olisi 40 metrin juoksukisa? 30 metrin? Tai viiden metrin? Nämä ovat paljon lähempänä niitä juoksumatkoja, joilla lukuisien pallopelien urheilijat mittaavat kaksinkamppailutilanteissa nopeuttaan.
Jos kisa käytäisiin viiden metrin matkalla, yhden sekunnin alitus olisi todella kovaa valuuttaa, ja voittaja löytyisi todennäköisesti muualta kuin nykyisten sadan metrin juoksijoiden joukosta.
Voittaja löytyisi todennäköisesti urheilulajeista, jonka urheilijat keskittyvät harjoittelussaan yksittäisen, valtaisan räjähtävän lihassupistuksen kehittämiseen, eivätkä piittaa kestävyydestä lainkaan.
Viiden metrin juoksukisassa valtavia painoja räjähtävästi liikuttelevat painonnostajat olisivat vahvoja ennakkosuosikkeja.
Mitä reaktioaika merkitsee?
Sadan metrin lähtöä analysoitaessa kiinnitetään usein suuri huomio juoksijoiden reaktioaikoihin. Tämä on se väli, joka kuluu starttipistoolin pamauksesta siihen, kun juoksijan jalkojen lähtötelineitä vasten tuottama paine ylittää tietyn rajan. Sääntöjen mukaan alle 0,1 sekunnin reaktioaika tuomitaan vilppilähdöksi. Suurkisoissa reaktioaikojen keskiarvo on pyörinyt 0,15 sekunnin paikkeilla.