Sata vuotta Kennedyn syntymästä – esti ydinsodan, yksityiselämässä sairauksia ja syrjähyppyjä

Presidentti John F. Kennedyn syntymästä sata vuotta 2:09

Yhdysvaltain entisen presidentin John F. Kennedyn syntymästä tulee tänään kuluneeksi sata vuotta. Vaikka Kennedyn salamurhasta on kulunut jo yli 53 vuotta, yhä edelleen hänen elämänsä tapahtumat ovat esillä ympäri maapalloa. Kun Yhdysvalloissa tehdään presidenteistä suosituimmuusgalluppeja, Kennedy on yleensä ykkösenä tai ainakin kärkisijoilla.

Presidentti John F. Kennedystä, hänen perheestään ja vanhemmistaan on tehty lukuisia tv-dokumentteja, -sarjoja ja elokuvia. Kirjojakin on syntynyt satoja. Syy tarinoille on selvä. Hänen salamurhaan päättyneellä presidenttikaudellaan tapahtui paljon ja hänen henkilökohtainen elämänsä oli kuin romaanin käsikirjoituksesta.

Emme edelleenkään tiedä varmasti, kuka hänet tappoi ja kuinka monta naista hänen sängyssään todellisuudessa oli. Tämän takia myös viihdeteollisuus voi yhä uudelleen hyödyntää Kennedyn elämää ja paljastaa yksityiskohtia hänen elämästään ja politiikastaan.

Syntyi kuuluisaan perheeseen

Johnin tai JFK:n, kuten häntä jo lapsena kutsuttiin, isoisä oli Bostonin entinen pormestari. Isä oli rikas liikemies, josta tuli myös Yhdysvaltain Britannian suurlähettiläs. John F. Kennedyn ensimmäinen poliittinen toimi oli olla suurlähettiläs-isänsä avustaja Lontoossa.

Kennedy sai pahan urheiluvamman opiskeluaikoinaan. Myöhemmin sodassa vammat lisääntyivät ja hän kärsi etenkin selkäongelmista koko loppuikänsä. Lisäksi hänellä oli munuaissairaus, jonka takia hän sai vahvoja, huumaavia lääkkeitä. Myöhemmin on kiistelty siitä, kuinka merkittävästi lääkkeet vaikuttivat Kennedyn toimintakykyyn presidenttinä.

Kennedyn isän Joen pakkomielle oli saada pojastaan presidentti. Tarkoitus oli, että vanhimmasta pojasta, isänsä kaimasta ryhdyttäisiin tekemään presidenttiä. Kun Joe jr. kuitenkin kuoli sodassa, isän toiveet siirtyivät seuraavaksi vanhimpaan poikaan eli Johniin.

Suunnitelma onnistui. JFK:sta tuli ensin kongressiedustaja vuonna 1947 30-vuotiaana, senaattori 36-vuotiaana ja lopulta Yhdysvaltain nuorin presidentti 43-vuotiaana.

Vuonna 1953 Kennedy meni naimisiin Jacqueline Lee Bouvierin kanssa. He saivat yhteensä neljä lasta, joista kaksi kuoli.

Presidenttinä uusi tyyli

Jo vaalikampanjan aikana Kennedy edusti uutta tyyliä, jonka televisio ja juorulehdet mahdollistivat. Hän ja varsinkin hänen vaimonsa oli eräänlainen tyyli-ikoni, joka kuvattiin lehdissä muodikkaissa vaatteissa.

Saipa Marimekkokin nostetta, kun Jaqueline oli Marimekon mekossa Sports Illustrated -lehden kannessa vuonna 1960. Myöhemmin hän osti yhdellä kertaa seitsemän Marimekon mekkoa.

Kampanjan aikana Kennedy edusti uutta aikaa ja nuoruutta. Kennedyä pidettiin komeana, älykkäänä ja atleettisena toisen maailmansodan sotasankarina ja perhearvoja kunnioittavana miehenä, joka halusi uudistuksia. Ainoa ongelma näytti olevan JFK:n katolilaisuus, jota ei tuolloin katseltu Yhdysvalloissa hyvällä.

Televisiolla oli suuri merkitys Kennedyn valinnassa, sillä kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun ehdokkaat väittelivät televisiossa.

Vastaehdokas Richard Nixon nähtiin hikeä pyyhkivänä, lipevänä vanhan ajan poliitikkona, joka ei ollut edukseen televisiossa. Sujuvasanainen ja komea JFK sen sijaan oli katsojien suosiossa. Kennedy oli myös ymmärtänyt, että televisiossa täytyy olla maskeerattu, jotta näyttäisi hyvältä.

Itse vaali oli hyvin tiukka. Kennedy sai 49,7 prosenttia äänistä, Nixon 49,5 prosenttia.

Virkaanastujaispuheessaan Kennedy korosti vallan siirtymistä nuorelle sukupolvelle - olihan Kennedy itse ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, joka oli syntynyt 1900-luvulla. Samalla hän oli kautta aikojen nuorin presidentti, vain 43-vuotias.

Kennedyn aloitusikää presidenttinä ei ole alitettu hänen kautensa jälkeenkään, sillä seuraavaksi nuorin presidentti oli Bill Clinton, joka oli presidentiksi tullessaan 46-vuotias.

Kylmän sodan karut vuodet

Kennedyn presidenttikautta leimasi kylmä sota. JFK halusi kaataa kommunistihallinnon Kuubassa mutta Fidel Castron kukistaminen ei ollutkaan niin helppoa kuin mitä avustajat olivat hänelle kertoneet.

CIA:n kouluttamat kuubalaispakolaiset hyökkäsivät Kuubaan Sikojen lahdella mutta koko operaatiosta tuli täydellinen fiasko. Lähes kaikki hyökkääjät joko kuolivat tai joutuivat vangiksi.

Kuubaan liittyi seuraavakin suuri maailmanpoliittinen tapahtuma eli ohjuskriisi vuonna 1962. Neuvostoliitto toi ydinohjuksia Kuubaan ja Yhdysvallat pani maan saartoon lisäohjusten tuomisen estämiseksi.

Maailmalla pelättiin vastakkainasettelun johtavan jopa ydinsotaan mutta lopulta neuvottelut johtivat tulokseen. Neuvostoliitto lupasi viedä ohjukset pois, jos Yhdysvallat ei hyökkää Kuubaan.

Tällä tapahtumalla on pieni yhteys Suomeenkin, sillä kriisin takia Yhdysvallat ja Neuvostoliitto päättivät rakentaa niin sanotun kuuman linjan pääkaupunkien välille. Tuo kuuma linja eli käytännössä telex-yhteys kulki Etelä-Suomen halki (telexiä voi verrata vaikkapa nykyajan messenger-yhteyteen, jossa vuorotellen voidaan kirjoittaa viestejä toiselle). Kuuma linja on nykyisin korvattu suojatulla sähköpostiyhteydellä.

Kennedy piti yhden kuuluisimmista puheistaan Länsi-Berliinissä, jossa hän vakuutti "olevansa berliiniläinen". Tällä hän tarkoitti olevansa yksi berliiniläisistä ja puolustavansa kaupunkia, jos kommunistinen Neuvostoliitto tai Itä-Saksa hyökkää Länsi-Berliiniin.

Kennedy tuli tunnetuksi myös avaruusohjelmasta. Puheessaan 1961 hän sanoi, että Yhdysvaltain täytyy saada ihminen kuuhun ja sieltä takaisin maahan vielä 60-luvun aikana. Tätä unelmaa hän ei ollut enää näkemässä mutta aikataulu piti kutinsa: Ensimmäinen astronautti astui kuun pinnalle kesällä 1969.

60-luvun alun Yhdysvalloissa mustien oikeudet olivat laajasti esillä ja Kennedy tuki niitä ainakin puheissaan. Tosin hänet ehdittiin salamurhata ennen kuin mustien oikeudet vahvistettiin myös kongressissa.

Syrjähyppyjen suurmies

Vasta Kennedyn kuoleman jälkeen alettiin puhua presidentin lukuisista syrjähypyistä. Kennedyn kuuluisin sivusuhde lienee ollut Hollywood-tähti Marilyn Monroen kanssa. Monroe kuoli jo vuonna 1962 barbituraattien yliannostukseen.

John F. Kennedyn vaimon Jaquelinen kerrotaan olleen tietoinen miehensä sivusuhteista mutta että ainoastaan suhteesta Monroeen hän oli huolestunut, koska pelkäsi tämän paljastavan asian koko kansalle. Toisaalta on kerrottu myös, että Jacqueline ei välittänyt miehensä uskottomuudesta, koska hänellä itsellään oli myös sivusuhteita.

New Yorker -lehden mukaan saksalainen näyttelijä Marlene Dietrich kävi "pikapanolla" Valkoisessa talossa. Toimien jälkeen Kennedy oli kysynyt näyttelijältä, oliko tämä ollut myös hänen isänsä kanssa. Dietrich oli Kennedyjen perhetuttava ja selvästi JFK:ta vanhempi. Dietrich oli sanonut kieltävästi, johon Kennedy oli kommentoinut, että "olen siis päässyt ainakin siihen paikkaan ensimmäisenä".

Kennedyn suhteista on kirjoitettu paljon kirjoja ja naislista on pitkä. Valkoisen talon harjoittelija Mimi Alford kertoi kirjassaan 69-vuotiaana, että hänellä oli suhde Kennedyyn 50 vuotta aiemmin. Myös Judith Campbell kertoi paljastuskirjassaan kaksi vuotta kestäneestä suhteestaan Kennedyyn. Campbellin esitteli Kennedylle laulaja Frank Sinatra, joka esitteli hänet myös kahdelle mafiapomolle. Campbellillä oli suhde myös Sinatran kanssa.

Taitelija Mary Pinchotin kerrotaan olleen kaksi vuotta Kennedyn rakastajatar ja että suhde olisi ollut syvempi kuin Kennedyn normaalit sivusuhteet. Naisesta kirjoitetun elämänkerran mukaan Pinchotilla oli poliittisia näkemyksiä, joita hän kertoi auliisti Kennedylle. Pinchot murhattiin vuosi Kennedyn jälkeen.

Ruotsalainen Gunilla von Post on myös kirjoittanut kirjan suhteestaan Kennedyyn. Vuonna 2010 hän myös huutokauppasi kirjeitä, jotka väitti Kennedyn kirjoittamiksi. 

Jaakko Hintikka kertoo vaimonsa Kennedy-suhteesta

Suomalainen filosofi Jaakko Hintikka kirjoitti muutama vuosi sitten paljastuskirjan toisesta vaimostaan ja hänen nuoruuden suhteesta Kennedyn kanssa.

Jane Merrill Bristow, sittemmin Merrill Hintikka, oli tuolloin 19-vuotias opiskelija Mill Collegessa, jonka keskustelutilaisuudessa hän tapasi tuolloisen senaattori Kennedyn. Senaattorin avustaja kutsui Merrillin myöhemmin keskustelemaan Kennedyn kanssa kahden kesken mutta tilanne kääntyykin rakasteluksi. Salasuhde jatkui aikansa ja Merrill kertoi siitä sittemmin aviomiehelleen Hintikalle 20 vuotta tapahtumien jälkeen.

Helsingin Sanomien haastattelussa Jaakko Hintikka lainaa nyt jo kuollutta vaimoaan ja kertoo, että ainoa intiimi asia, jonka Merrill koskaan kertoi Kennedystä, oli että "hän itki melkein joka kerta rakastelujen jälkeen".

Salamurha päätti uran

Marraskuussa 1963 Kennedy vaimoineen matkusti Texasin Dallasiin ratkomaan paikallisten demokraattipoliitikkojen kiistoja. Kaupunkiajelulla Kennedy halusi, että normaalisti autossa oleva tummennettu katto poistetaan presidentin limusiinista. Presidentti Kennedy vilkutti kadun varrella oleville dallasilaisille avoauton takapenkiltä Jaqueline vieressään.

Juuri ennen kello 12.30 presidentin autosaattue kaarsi Dallasin keskuskortteleista Elm Streetille, jossa kuului pian laukauksia. Kennedyn yläselkään osui luoti, joka vahingoitti yläkeuhkoja ja selkärangan nikamaa. Luoti eteni kurkunpäähän, josta se jatkoi matkaansa edessä istuneeseen kuvernööriin. Toinen Kennedyyn osunut luoti oli kuolettava osuessaan presidenttiä päähän.

Puoli tuntia myöhemmin Kennedy todettiin kuolleeksi läheisessä Parkland Memorial -sairaalassa. Yökerhon omistaja Jack Ruby ampui presidentin murhaajaksi oletetun Lee Harvey Oswaldin poliisilaitoksella suorassa tv-lähetyksessä. 

Lue myös:

    Uusimmat