Mainos

Aloitti korjaushoidot mieheksi – 10 vuoden päästä Sametti tajusikin olevansa lesbo, haluaa takaisin naiseksi: "Mikä kerran leikataan irti, ei kasva enää takaisin"

10:20
Miten seksistä ja seksuaalisuudesta tulisi puhua kotona ja kouluissa?

Detransitioitunut transsukupuolinen mies, eli nainen, joka tajusi olevansa nainen. Näin suomalaisnainen kuvailee itseään Musta orkidea -blogissaan. Hän aloitti sukupuolen korjaushoidot parikymppisenä ja tajusi yli kymmenen vuotta sen jälkeen olevansa lesbo.

Kertaalleen vaihdettu nimi ei tunnu enää omalta.

Sametti on 32-vuotias suomalaisnainen. Sametti esiintyy tässä jutussa nimimerkillään suojatakseen nimeään ja identiteettiään.

Sametti aloitti sukupuolenkorjaushoidot parikymppisenä, mutta huomasi myöhemmin, ettei ollutkaan syntynyt väärään sukupuoleen. Transsukupuolisen sijaan Sametti totesikin olevansa lesbo.

– Pidin itseäni koko ikäni biseksuaalina. Ajattelin joskus, että olen jopa enemmän miehiin suuntautunut. Minulla ei ollut kokemusta naisen kanssa, Sametti kertoo nyt, vuosi heräämisensä jälkeen.

Herääminen tapahtui Sametin harrastettua seksiä naisen kanssa. Sametin mukaan kokemus ankkuroi hänet kehoonsa fyysisellä tasolla. Jos kokemus olisi ollut aiemmin, hänen kehoristiriitansa ei olisi välttämättä kehittynyt siihen pisteeseen, että hän olisi alkanut korjata sukupuoltaan.

Kun Sametti kaatoi viimeisen muurin, joka esti häntä näkemästä syvälle itseensä, oli kuitenkin jo liian myöhäistä. Häneltä oli poistettu rinnat, kohtu ja munasarjat. Hormonihoidot ovat muuttaneet ääntä ja kasvoja pysyvästi.

– Samaan aikaan, kun palaset loksahtelivat ryminällä kohdilleen, olin tehnyt peruuttamatonta vahinkoa itselleni.

Naiseus herätti kuvotusta

Sametti koki jo pienenä lapsena, ettei ollut yksi tytöistä. Poikien kanssa oli helpompi tulla juttuun ja kokea kuuluvansa porukkaan. Kun Sametti katsoi peiliin, hänet valtasi tunne, ettei voisi koskaan olla se ihminen, joka koki olevansa.

– Koen, että olen ollut katkaistu sukupuolesta ja myös kehosta, Sametti luonnehtii.

Sametti kärsi sukupuoli- ja kehoristiriidasta eli dysforiasta. Mitä vanhemmaksi hän kasvoi, sitä pahemmaksi oireet kävivät.

Sametti inhosi, kun häneen liitettiin naismaisia oletuksia. Se tuntui epäluonnolliselta ja herätti vihan kaltaisia tuntemuksia. Sametti tunsi suoranaista kuvotusta naiseutta kohtaan ja mietti paljon omaa sukupuoli-identiteettiään.

23-vuotiaana Sametti teki päätöksen hakeutua virallisiin transtutkimuksiin.

”Näihin pointteihin ei tartuttu”

Sametti sai lääkäriltä lähetteen Trans-poliklinikalle. Siellä hänelle tehtiin perustutkimukset, joiden lopputuloksena hän sai virallisen diagnoosin transsukupuolisuudestaan. Sukupuolen korjaushoidot alkoivat, kun Sametti oli 25-vuotias.

– Kun hakeuduin Trans-poliklinikalle, olin vakuuttunut, että kaikki ongelmani johtuvat siitä, että olen transsukupuolinen – eikä, että se olikin päinvastoin, Sametti sanoo.

Hänen mielestään poliklinikalla tehdyt tutkimukset eivät olleet riittävät tai riittävän tiukat. Psykologin kirjasi keskustelun aikana ylös ongelmia, jotka Sametti tiedosti vasta myöhemmin.

– Hän kirjoitti, että minun pitäisi aloittaa psykoterapia, sillä taustalla saattoi olla ongelmia, jotka vaikuttavat sukupuolikokemukseen, Sametti kertoo.

– Näihin pointteihin ei tartuttu, eikä niistä keskusteltu, hän jatkaa.

MTV Uutiset on nähnyt katkelman psykologin lausunnosta.

Diagnostiikassa pelataan todennäköisyyksillä

Taysin mielialahäiriöiden vastuuyksikön ylilääkäri Riikka Mäkelä ei voi ottaa kantaa yksittäiseen potilastapaukseen, vaan kommentoi sukupuoli-identiteetin tutkimusta ja hoitoa yleisellä tasolla.

Mäkelä muistuttaa, että psykiatriassa, kuten muillakin lääketieteen aloilla, diagnostiikassa käsitellään todennäköisyyksiä sataprosenttisen varmuuden sijaan.

– Kaikki mihin liittyy inhimillistä toimintaa, liittyy myös epävarmuutta ja virheitä, Mäkelä sanoo.

Transsukupuolisuuden tutkimuksissa virheellisen diagnoosin mahdollisuus pyritään estämään moniammatillisella ja laaja-alaisella tutkimusjaksolla, jonka tarkoituksena on sulkea pois sellaisia mielenterveydenhäiriöitä, jotka voisivat aiheuttaa muulla tavalla hoitoa vaativan sukupuoli-identiteettikokemuksen. Transsukupuolisen sukupuolen vahvistamiseksi edellytetään lisäksi kahden psykiatrian erikoislääkärin lausuntoa.

Transsukupuolisuuden diagnoosi on kuitenkin niin sanottu poissulkudiagnoosi, eikä sukupuoli-identiteetin tutkimiseen ole olemassa varsinaisia psykiatrisia mittareita.

Sukupuoli-identiteetin tutkimisen ja hoidon lisäksi transpoliklinikoilla laadittuun hoitosuunnitelmaan kuuluu tarjota myös psykiatrista hoitoa sitä tarvitseville.

– Siitä huolimatta tulee katumuksen kokemuksia. Se on henkilölle traaginen asia, jota kukaan ei tietenkään halua. Näin voi kuitenkin käydä, vaikka todennäköisyys on pieni, Mäkelä kertoo.

Hänen mukaansa katujien määrä on huomattavan vähäinen.

Myönteisiltä tuntuvat muutokset saivat ikäviä käänteitä

Kun Sametin sukupuolen korjaushoidot aloitettiin vuonna 2012, hän piti muutoksia toivottavana. Leuka sai miehekästä muotoa, ääni madaltui, fyysiset voimat lisääntyivät ja uhkaavissa tilanteissa käytös muuttui aggressiivisempaan suuntaan.

Vuosien kuluessa Sametti alkoi nähdä hormonihoitojen haittapuolia. Hän alkoi kaljuuntua ja kuorsata. Kuorsaaminen häiritsi unta ja aiheutti väsymystä. Unta eivät parantaneet yölliset hikoilu- ja palelukohtaukset.

Lääkkeet tuntuivat vaikuttavan myös henkiseen puoleen. Työkaverit sanoivat Sametin muuttuneen ”putkiaivoksi”. Aiemmin herkästi itkenyt Sametti ei enää kyennyt vuodattamaan kyyneleitä.

Hän kokee, että hormonihoito katkaisi hänen yhteytensä tunteisiinsa. Emotionaaliset lukot vain pahenivat.

Positiivisia muutoksia ei tuonut myöskään sukupuolikirurgian ensimmäinen vaihe, jossa Sametilta poistettiin kohtu ja munasarjat. Leikkauskokemus oli niin kamala, ettei hän enää uskaltanut jatkaa korjausleikkausta toiseen vaiheeseen.

– Sain yhtenä iltana yhtäkkiä komplikaation. Naps vaan kesken perheillallisen aloin vuotaa verta suihkuamalla. Ajattelin, että ei hitto, otin sen riskin ja nyt kuolen.

Samettiin iski voimalla ymmärrys siitä, että hänen kehollaan on rajat. Ettei kehon muuttaminen ole mikään pikku juttu. Siinä vaiheessa Sametti oli kuitenkin edelleen varma, että hän oli oikealla tiellä sukupuoltaan muuttaessaan.

Tauko hormonihoidoissa sai ajattelemaan asioita uudelta kantilta

Hormonihoitoihin tuli tauko käytännön syistä vuonna 2016, kun Sametti ei ulkomaille matkustaessaan saanutkaan ostettua lääkkeitä. Hän ajatteli, ettei parin kuukauden hormonihoidottomuus aiheuttaisi pahoja ongelmia.

Tauko hormoneista palautti nopeasti takaisin itkuherkkyyden ja pääsyn tunteisiin. Sametille selkeni, että hänellä on ongelma, joka on jäänyt käsittelemättä.

Ennen matkaansa Sametti oli törmännyt detransitioituneiden ihmisten kirjoituksiin, joihin hän pystyi samaistumaan. Detransitiolla tarkoitetaan sukupuolen korjaushoitojen lopettamista ja suunnanvaihtoa. Sametti kuuli asiasta ensimmäistä kertaa. Aiemmin hän ei ollut tiennyt, että tällaisia ihmisiä on ylipäätään olemassa.

Oma ajattelu lähti vähitellen kulkemaan uuteen suuntaan. Sametti alkoi yhä enemmän kallistua sille kannalle, että hänellä on dissosiaatiohäiriö. Dissosiaatiohäiriöllä tarkoitetaan sivupersoonahäiriöitä tai ruumiillisia tai kognitiivisia oireita, jotka johtuvat psykiatrisesta sairaudesta.

Sametti koki, että ympärillä olevat asiat ja keho eivät tunnu todelta.

Kokemus seksistä naisen kanssa herätti

Palatessaan takaisin Suomeen alkutalvella 2017 Sametti makasi ensimmäisen kerran naisen kanssa. Viimein hän tajusi, kuinka paljon kokikaan kiinnostusta naisia kohtaan. Aiemmin Sametti oli tiennyt olevansa biseksuaali, mutta vasta tuolloin hän ymmärsi naisiin kohdistuvan kiinnostuksensa syvyyden.

Samalla Sametti tajusi, että aiemmat miessuhteet olivat vain pahentaneet hänen kehoristiriitaansa.

– Ennen sukupuolen korjaushoitoja olin parisuhteessa miehen kanssa, joka oli tosi atleettinen. Vertasin itseäni jatkuvasti häneen. Kävimme yhdessä salilla, ja lähdin monesti itkien kotiin, kun hän jaksoi nostaa penkistä sata kiloa ja minä hädin tuskin kolmekymmentä.

Kokemus seksistä naisen kanssa sai oman kehon tuntumaan paremmalta, todemmalta.

– Olin käyttänyt yli kymmenen vuotta elämästäni turhaan masenteluun, ahdisteluun ja pimeydessä vaeltamiseen.

Sametti hylkäsi ”transnarratiiviin”, eli tavan paeta tunteita ajatukseen, että on mies. Kehoristiriita iski jälleen kovaa, mutta seksuaalisen suuntautumisen tajuaminen auttoi kohtaamaan sen yllättävän helposti.

– Lesbouden tajuaminen oli ratkaiseva tekijä, joka aiheutti sen, että ylipäätään voin kohdata naisena olemisen.

Keho on muuttunut peruuttamattomasti

Sametti toivoo, että olisi tajunnut oireilunsa syyn aikaisemmin. Murehtiminen ei kuitenkaan enää auta.

– Mikä kerran leikataan irti, ei kasva enää takaisin, Sametti toteaa.

Hormonihoidot ja sukupuolikirurgia ovat muuttaneet Sametin kehoa peruuttamattomasti. Ja näkyvästi.

– Olen jumissa ikuisessa helvetissä. Kaikki ihmiset näkevät kilometrien päästä, etten ole normaali. En pääse sitä pakoon, enkä voi sitä peitellä.

Sametti kokee, että hänen elämänsä tulee olemaan tietynlaista alistumista kohtaloonsa, mutta yrittää olla kohdistamatta siihen huomiotaan.

– Sen sijaan, että keskittyisin murehtimaan sitä, mitä olen menettänyt, ajattelen, mitä mulla on ja vielä voi olla niissä rajoissa, mitkä on määritelty.

Hoitoprosessi on mahdollista käydä läpi jälkikäteen

Sametti hakeutui psykiatrian poliklinikalle viime keväänä. Kesällä hän sai B-lausunnon psykoterapiaa varten. Nyt hän on aloittamassa terapiaa, vaikka odotukset eivät ole järin suuret.

– Omalla kohdallani peruuttamaton vahinko on jo tapahtunut. Voin korkeintaan selvittää lisää asioita.

Sametti toivoo, että olisi saanut terapiaa aiemmin. Ehkä kymmenen vuotta sitten saatu apu olisi voinut säästää hänet kärsimykseltään.

Kritiikki kohdistuu erityisesti Trans-poliklinikkaan, jossa ei Sametin mukaan ohjattu ajattelemaan asioita kuin transnäkökulmasta.

– Opin kyseenalaistamaan koko ajattelutapaa vasta, kun tulin tietoiseksi detransitioituneista ihmisistä.

Riikka Mäkelä ei tunnista Sametin kuvailusta Trans-poliklinikan tutkimusjaksolla tavoiteltavaa potilashoidon kokemusta.

– Kun ajattelee tutkimusjaksolla toteutuvien käyntien määrää ja sitä aikaa, mitä yksittäinen työntekijä tutkittavan potilaan kanssa viettää, ei tällainen kokemus tutkimus- ja hoitojaksosta ole tavoitteiden mukainen.

Mäkelä suosittelee potilaita aina, mikäli he ovat pettyneitä hoitoonsa tai huolissaan hoidostaan, pyytämään esimerkiksi potilasasiamiehen avustuksella selvitystä hoitavalta yksiköltä, kuten Trans-poliklinikalta, jotta yksittäisen potilaan koko hoitoprosessi voidaan käydä lävitse.

– Tilanteesta riippuen virallisen selvityksen lisäksi on tapana pahoitella tilannetta eli pyytää anteeksi, jos jotain on tehty väärin.

Sametti onkin ollut yhteydessä Trans-poliklinikkaan. Asia ei kuitenkaan koske mahdollista hoitovirhettä. Sametti haluaa takaisin naisen nimen ja henkilötunnuksen.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja