Elintavoilla on merkittävä rooli niin sanottuihin perussairauksiin sairastumisessa.
Koronapandemian yhteydessä on puhuttu perussairauksista eli pitkäaikaissairauksista, jotka lisäävät ihmisen riskiä sairastua viruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavampaan muotoon. Mutta mistä syystä näihin niin sanottuihin perussairauksiin ylipäätään sairastutaan?
Monet pitkäaikaissairaudet kytkeytyvät olennaisesti ihmisten elintapoihin, vaikka perimänkään roolia ei voi vähätellä. Terveystalon asiantuntijat kertoivat, mitkä tekijät altistavat kakkostyypin diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille sekä keuhkosairauksille, joiden tiedetään myös lisäävän koronariskejä.
1. Ylipaino
Lihavuuden maailmanlaajuisesta lisääntymisestä puhutaan pandemiana siinä missä koronastakin. Pääsyyllinen lihavuuden yleistymiselle löytyy nykyisistä elämäntavoistamme. Heikosti kylläisyyttä pitävä runsaskalorinen ruoka yhdistettynä vähäiseen liikuntaan aiheuttaa energian varastoitumista kehoon ja saa elimistössä aikaan matala-asteisen tulehduksen. Tämä näkyy jo lasten ja nuorten verensokeritasoissa ja verisuonissa.
Lihavuus altistaa muun muassa useisiin sairauksiin kytkeytyvälle kakkostyypin diabetekselle. Kansanterveyttä uhkaavan kakkostyypin diabeteksesta tekee sen aiheuttama jatkuva krooninen tulehdustila verisuonistoon, mikä altistaa potilaan sydän- ja verisuonisairauksille.
– En koe, että tyypin 2 diabetes on sairaus, se on vain riski valtimosairauksille, yleislääkäri Timo Valle sanoo.
Lihavuus altistaa kakkostyypin diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien lisäksi keuhkosairauksille, kuten astmalle. Liikakilot vähentävät rintakehän liikkuvuutta ja painavat pieniä hengitysteitä kasaan, mikä vaikeuttaa keuhkojen luontaista liikettä. Lisäksi ylipainon aiheuttama elimistön matala-asteinen tulehdustila heijastuu keuhkojen limakalvoille, mikä lisää sairastumisriskiä.
Tiedetään myös, että lihavuus suurentaa todennäköisyyttä sairastua koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavampaan muotoon ja lisää tautiin kuolemisen todennäköisyyttä.
2. Vähäinen liikunta
Liikunta tukee painonhallintaa, mutta sillä on myös sairastuttavaa matala-asteista tulehdusta lievittävä vaikutus.
– Liikunnassa tosi olennaista on, että se on säännöllistä, keuhkolääkäri Annette Kainu muistuttaa.
Liikunnan ei tarvitse olla kovatehoista kilpaurheilua vaan esimerkiksi arkiaskareiden suorittamista ja kävelyä. Punttejakin saa toki luvan kanssa nostella. Isojen lihasten harjoittamisen tiedetään vastavaikuttavan tulehdusreaktiota keuhkoissa. Samalla lihaskuntoharjoittelu lisää lihasmassaa, mikä vaikuttaa positiivisesti elimistön insuliiniherkkyyteen ja laskee verensokeria.
Liikunta, erityisesti kestävyysliikunta, suojaa myös sydäntä. Kestävyysliikunta, kuten kävely tai pyöräily, parantaa hapenottokykyä, laskee leposykettä, alentaa verenpainetta ja parantaa kolesterolitasapainoa.
Ei pidä myöskään unohtaa, että liikunta edistää mielen hyvinvointia. Ja kun ihminen voi hyvin, hän jaksaa paremmin huolehtia itsestään.
3. Tupakointi
Tupakointi lisää ihmisen riskiä sairastua niin kakkostyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin kuin keuhkosairauksiinkin. Tupakointi saa verisuonistossa aikaan kroonisen tulehdustilan ja nostaa kovien rasvojen tapaan pahaa LDL-kolesterolia, joka tukkii verisuonia. Samanaikaisesti tupakointi supistaa verisuonia.
Suurimmat riskit kohdistuvat henkilöön, joka savukkeen myrkkyjä keuhkoihinsa imee, mutta passiivinen tupakointi altistaa haitoille myös erityisesti lapset.
Koronapandemian aikana sauhuttelijoita on kehotettu tumppaamaan siksikin, että tupakointi heikentää limakalvojen puolustusmekanismeja, minkä vuoksi hengitystievirukset pääsevät elimistöön helpommin ja aiheuttavat siellä vakavamman taudin.
Tupakoinnin lisäksi myrkkyjä saattaa päästä ihmisen elimistöön ilmansaasteiden ja työperäisten altisteiden, kuten jauhojen ja kemikaalien, muodossa. Nämä tekijät lisäävät kroonisten keuhkosairauksien riskiä, mutta Suomessa niiden vaikutus merkittävimpiin keuhkosairauksiin eli astmaan, keuhkoahtaumatautiin ja uniapneaan on vähäinen.
4. Höttöhiilarit
Niin sanottu puhdistettu sokeri, jota lisätään yleensä ravitsemuksellisilta arvoiltaan vähäisiin jalostettuihin elintarvikkeisiin, on terveydelle hyvin haitallista, muistuttaa kardiologi Kristian Paavonen. Liiallinen sokerin saanti voi johtaa ylipainoon ja sitä kautta maksan rasvoittumiseen, kakkostyypin diabetekseen, metaboliseen oireyhtymään ja sydänsairauksiin.
Suomalaisten suurimpia jalostetun sokerin lähteitä ovat makeutetut juomat, sokeriset makeiset ja makeat leivonnaiset. Aikuisen ei tulisi syödä päivässä yli 50 grammaa sokeria. Määrä paukkuu jo puolen litran Coca-Cola-pullon juomisen tai muutaman suklaapatukan syömisen jälkeen.
On syytä muistaa, että vaikka esimerkiksi ruisleivässä on sokeria, ei sen syömistä tarvitse vältellä. Ruisleipä sisältää nimittäin terveydelle suotuisia kuituja ja vitamiineja, joita on turha nallekarkeista etsiä. Paljon kuituja sisältävän ruokavalion tiedetään pienentävän riskiä sairastua esimerkiksi diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tiettyihin syöpiin.
5. Sukurasitus ja sukupuoli
Toisin kuin elintapoihinsa, perimäänsä ihminen ei voi vaikuttaa, vaikka se altistaisi sairauksille. Esimerkiksi diabetekseen liittyvä insuliinin eritys on geneettisesti säädeltyä.
– 150-kiloinen ei välttämättä saa diabetesta, jos haima tuottaa riittävästi insuliinia, Timo Valle havainnollistaa.
Myös sydän- ja verisuonitaudit kulkevat suvussa. Kohonneesta riskistä kertoo, jos omilla vanhemmilla tai sisaruksilla on sydänongelmia.
Keuhkosairauksien kohdalla geenien osuus on paljon pienempi kuin ympäristön. Kuitenkin esimerkiksi uniapnealle altistavat tietyt rakenteelliset tekijät, kuten kaulan rakenne, pieni leuka ja takapurenta. Miehillä uniapneaa on naisia enemmän osittain siitä syystä, että hormonit vaikuttavat ylähengitysteiden rakenteeseen.
Toinen sairauksien riskiä lisäävä tekijä, johon ihminen ei voi elintavoillaan vaikuttaa, onkin sukupuoli. Miehet sairastuvat naisia aiemmin sydän- ja verisuonitauteihin johtuen lähinnä naissukuhormonien suojaavasta vaikutuksesta. Miehet sairastavat myös kakkostyypin diabetesta hieman naisia enemmän, mikä voi selittyä elintapaeroilla.
LUE MYÖS: Potilasaineistot: Korona suurempi riski miehille kuin naisille – näin ilmiötä selitetään
Elintapojen muutos kannattaa
Hanskoja ei kannata lyödä tiskiin, vaikka pitkäaikaissairauksien riskitekijät kuulostaisivat pelottavan tutuilta tai olisi jo sairastunut. Suomessa kroonisia perussairauksia osataan hoitaa hyvin elämäntapaohjeistuksilla ja lääkkeillä. Jos ihmisellä on todettu pitkäaikaissairaus, hänen on tärkeää käydä säännöllisesti lääkärissä kontrollikäynneillä, jolloin tarkistetaan hoidon riittävyys.
Hyvässä hoitotasapainossa olevat perussairaudet eivät juuri lisää riskejä esimerkiksi vakavaan koronavirustartuntaan tai ennenaikaiseen kuolemaan.
Runsaasti kasviksia ja kuituja sisältävä ruokavalio, säännöllinen liikunta, normaalipainossa pysyminen, savuttomuus sekä lääkityksen noudattaminen pidentävät elämää ja parantavat elämänlaatua.