Liikunta ehkäisee sydänoireita kaikilta, mutta terveillä aikuisilla hyödyt eivät enää suurene tietyn rajan jälkeen. Sydän- ja verisuonitauteja sairastavien riskit kuitenkin jatkavat pienentymistä mitä enemmän liikuntaa saa, tuore tutkimus osoittaa.
Verrattuna osallistujiin, jotka liikkuivat hyvin vähän, kohtalainen tai voimakas fyysinen aktiivisuus pienensi terveiden ja sydän- ja verisuonitautien riskiryhmäläisten sairastumisriskiä noin 25–35 prosenttia. Hyödyt näkyivät jo vähäisillä liikunnan määrillä, mutta riskit eivät pienentyneet enempää, vaikka potilas olisi liikkunut huomattavasti enemmän.
Sydän- ja verisuonitautia sairastavien sairastumisriskit sen sijaan jatkoivat pienentymistä sitä mukaa, mitä aktiivisempi potilas oli. Jonkin verran liikuntaa harrastavien riski sairastua tai menehtyä sydänoireeseen oli 20 prosenttia pienempi ja eniten liikkuvien 30 prosenttia pienempi kuin potilaiden, jotka eivät olleet fyysisesti aktiivisia. Sydänoireiden lisäksi liikunta pienensi todennäköisyyttä menehtyä seitsenvuotisen seurannan aikana.
Suurimmat hyödyt saatiin vapaa-ajan liikunnasta, mutta myös työmatka- ja arkiliikunta olivat hyväksi. Fyysisesti raskas työ ei pienentänyt sydänriskejä.
Lue myös: Kolme kertaa tehokkaampaa kuin rauhallinen kävely – tällaista liikuntaa tutkijat suosittelevat
Lisää näyttöä liikunnan terveyshyödyistä
Tulokset vahvistavat näyttöä liikunnan ja fyysisesti aktiivisen elämän terveyshyödyistä ja osoittavat liikunnan lisäämisen hyödyttävän etenkin sydän- ja verisuonitautiin sairastuneita. Sydänoireiden lisäksi liikunta ehkäisee lukuisia muita sairauksia.