Mitä seurauksia SAK:n suurlakkopäivällä on? Politiikan toimittaja analysoiPalkansaajakeskusjärjestö SAK:n ensi viikon torstaiksi suunnittelemat työtaistelutoimet ovat vielä vältettävissä, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
SAK:n jäsenliitot kertoivat torstaina toteuttavansa 14. joulukuuta laajat, vuorokauden mittaiset poliittiset työtaistelutoimet, ellei hallitus avaa työntekijäjärjestöille tietä aitoihin neuvotteluihin.
– Lakko on vältettävissä. Me olemme todenneet, että ne ovat ehdollisia. Se vaatii nyt hallitukselta signaalia siitä, että näissä huolissa, jotka meillä liittyvät työrauhalainsäädäntöön, paikallisen sopimisen uudistamiseen ja myös työttömyysturvaheikennyksiin, pystyttäisiin ottamaan huomioon meidän näkemyksiämme, Eloranta sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamun haastattelussa.
– Tarvitseeko nyt syntyä yksi yhteinen neuvottelupöytä ensi viikon keskiviikkoon mennessä? Ei varmasti, mutta selkeä signaali, että tässä aletaan huomioida myös palkansaajien näkemyksiä, Eloranta jatkoi.
Työmarkkinaosapuolet keskustelevat parhaillaan Suomen työmarkkinamallista. Hallituksen tavoitteena on ollut saada Suomeen vientivetoinen malli, jossa vientialat määrittäisivät palkankorotusten yleisen linjan.
– Jotta keskustelut voisivat muuttua aidoksi neuvotteluksi, niin meidän pitää saada myös selvyyttä mitä siihen kiinteästi liittyvissä asioissa, kuten työrauhassa ja paikallisessa sopimisessa, on tapahtumassa, Eloranta sanoi Ylellä.
– Ensi viikon keskiviikkona meillä on tarkoitus jatkaa näitä työmarkkinamallikeskusteluja. Ellei sinne sitten myönteistä signaalia hallituksen suunnalta tule, nämä keskustelut keskeytyvät ja sitten me toteutamme torstaina toimenpiteitä, hän jatkoi.
Myös STTK:lainen toimihenkilöiden Ammattiliitto Pro ja korkeakoulutettujen Akavan Insinööriliitto kertoivat torstaina julistavansa vuorokauden mittaiset työnseisaukset 14. joulukuuta vastalauseena hallituksen työelämäheikennyksille.
Elorannan mukaan Suomessa ei voida puhua enää työmarkkinoiden kolmikantamallista, jossa hallitus, työnantajat ja palkansaajat kukin muodostivat yhden erillisen tahon.
Elorannan mukaan hallitus ja työnantajat ovat nykyisin yhdessä rintamassa ja pyrkivät heikentämään palkansaajien asemaa ja kaikilla rintamilla.
– Hallitusohjelmakin on oikeastaan puhtaasti elinkeinoelämän järjestöissä kirjoitettu, kun katsotaan työelämäkirjauksia tai sosiaaliturvakirjauksia. Siinä mielessä ei oikein voida puhua kolmikannasta, vaan kyllä kai tämä on kaksikantaa, Eloranta sanoi.
Elorannalta kysyttiin Ykkösaamussa, voiko kiristynyt työmarkkinatilanne johtaa yleislakkoon, jos hallitus ja työnantajat eivät huomioi palkansaajapuolen näkemyksiä. Elorannan mukaan vuoden 1956 yleislakosta vallitsee Suomessa "romanttinen kuva".
– Ei varmaan sellaista tulla näkemään Suomessa. Aika on toinen ja elinkeinorakenne on toinen, mutta voi olla, että nähdään eri tavalla laajempia toimenpiteitä, jos tämäkään ei riitä, Eloranta sanoi.
– Kyllä me tietenkin valmistaudumme erinäköisiin skenaarioihin ja tulevaisuudenkuviin ja mietimme, miten tästä mennään sitten eteenpäin. Mutta totta kai ensimmäinen ja ensisijainen tavoite on, että pystyttäisiin tämä työmarkkinasolmu avaamaan, liennyttämään tätä jännitystä ja löytämään neuvottelutie eteenpäin, Eloranta jatkoi.