Työperäisen maahanmuuton kasvattaminen sai kiitosta.
SAK kiitteli hallituksen kehysriihen tuloksia ja katsoi, että on oikea järjestys ensin lieventää koronakriisin aiheuttamia ongelmia ja keskittyä kestävyysvajeen kuromiseen vasta myöhemmin.
– Kehysten ylittäminen on poikkeuksellista, mutta niin ovat ajatkin. Tämä hallitus tullaan muistamaan ja arvostelemaan sen mukaan, miten se hoiti koronakriisin ja siihen liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat, sanoi SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta tiedotteessa.
Myös STTK piti menokehyksistä joustamista perusteltuna koronan jälkihoidon takia. Akava oli kriittisempi ja sanoi kannanotossaan, että menokehykseen palaaminen viimeistään 2023 olisi ollut vastuullista talouspolitiikkaa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK oli huolissaan julkisen talouden linjasta ja piti kehysriihtä työmarkkinauudistusten osalta todellisena mahalaskuna.
– Yritysten kovasti kaipaama paikallisen sopimisen edistäminen ei ollut työllistämistoimissa mukana. Myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen kannustavammaksi jäi uupumaan. Näillä toimilla olisi ollut iso merkitys työllisyyden parantamiselle, toimitusjohtaja Jyri Häkämies moitti tiedotteessa.
Metsäteollisuus oli myös kriittinen. Kehysriihessä ei löytynyt ratkaisuja Suomen rakenteellisiin ongelmiin.
– Pumppaamalla lähivuosina velkarahaa julkisen sektorin paisuttamiseen, hallitus ei ratkaise ongelmia, pikemminkin vain siirtää niitä tulevaisuuteen, arvosteli toimitusjohtaja Timo Jaatinen tiedotteessa.