Säävuosi 2015 kuvina ja lukuina: Viileä alkukesä, loppuvuonna lämpöennätyksiä – tulossa mittaushistorian lämpimin vuosi?

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tästä vuodesta voi tulla tilastojen lämpimin vuosi Suomessa. Varmistus sijoitukseen lämpötilalistalla saadaan uuden vuoden alkaessa.

Säävuosi oli läntisten ja lounaisten ilmavirtausten vuosi.

– Kuuluimme valtaosan vuodesta Atlantin merelliseen säätyyppiin, idän mantereiset ilmamassat pysyivät pääosin maamme itäpuolella. Matalapainetoiminta oli vilkasta lähes läpi vuoden ja kesäaikanakin oli sateista ja tuulista, toteaa MTV Uutisten meteorologi Markus Mäntykannas MTV:lle ja Forecan blogissa.

Talvi: Lauha alkuvuosi – terminen kevät alkoi paikoin jo helmikuussa

Tammikuu 2015 oli maan etelä- ja keskiosassa tavanomaista leudompi, Lapissa sen sijaan oli kylmää. Sademäärät olivat monin paikoin lähes kaksinkertaisia keskimääräiseen tammikuuhun verrattuina. Lämpötilan vaihtelut olivat tammikuussa suuria. Talvikauden 2014-2015 alin lämpötila, -39,6 astetta, mitattiin Utsjoella 11. tammikuuta.

Lunta oli tammikuun päättyessä harvinaisen paljon Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Lapissa. Näin runsaasti lunta on keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Sen sijaan eteläisimmässä Suomessa, pohjoisimmassa Lapissa ja osassa Itä-Suomea lunta oli tavanomaista vähemmän, Käsivarren Lapissa jopa harvinaisen vähän.

"Näin meteorologin näkökulmasta talvi oli esimakua siitä, mihin suuntaan talvemme ovat kuluvan vuosisadan aikana menossa: maan etelä- ja lounaisosasta pysyvä lumipeite saattaa kadota kokonaan, kun taas talvisateiden lisääntyessä lumen syvyys voi sydäntalvella kasvaa niillä alueilla, joilla lämpötila pysyy pääosin pakkasen puolella."

Meteorologi Markus Mäntykannas

Itämerellä oli talvella 2014-2015 epätavallisen vähän jäitä. Laajimmillaan jääpeite oli 23. tammikuuta, jolloin jää kattoi 53 000 km² kokoisen alueen. Tilastojen mukaan jäät ovat tavallisesti laajimmillaan helmikuun viimeisellä viikolla, jolloin jäätä esiintyy keskimäärin noin 170 000 km² alueella. Jäällisen alan suhteen Itämeren viime talvi jäi historian kirjoihin kaikkien aikojen toiseksi leudoimpana. Leudompi jäätalvi on ollut ainoastaan vuonna 2008, jolloin jäällinen alue oli laajimmillaan 49 000 km². Perämeri ei jäätynyt viime talven aikana kertaakaan kauttaaltaan. Näin on tapahtunut viimeksi talvella 1930.

Helmikuu oli harvinaisen lauha ja koko talvi 2014-2015 jäi tilastoihin harvinaisen lauhana. Myös lunta oli vähemmän kuin tavallisesti. Talvikuukausien sademäärä oli lähes koko maassa tavanomaista suurempi, maan länsi- ja keskiosassa paikoin jopa poikkeuksellisen suuri.

– Näin meteorologin näkökulmasta talvi oli esimakua siitä, mihin suuntaan talvemme ovat kuluvan vuosisadan aikana menossa: maan etelä- ja lounaisosasta pysyvä lumipeite saattaa kadota kokonaan, kun taas talvisateiden lisääntyessä lumen syvyys voi sydäntalvella kasvaa niillä alueilla, joilla lämpötila pysyy pääosin pakkasen puolella. Näin ollen etelän lumettomien talvien kontrastina esimerkiksi Kainuun ja Lapin sydäntalvet voivat tulevaisuudessa olla nykyistä lumisempiakin, toteaa Markus Mäntykannas.

Terminen kevät alkoi etelässä ja lännessä sekä osassa maan keskiosaa jo 17.-19. helmikuuta. Tämä oli yli kuukauden keskimääräistä aiemmin.

Kevät: Leutoa säätä – toukokuu ilman hellepäiviä

Maaliskuu oli sateinen ja lauha. Lämpötilan poikkeama oli suurin Pohjanmaan rannikolla ja maan pohjoisosassa, jossa oli runsaat neljä astetta tavanomaista lämpimämpää. Näillä alueilla oli poikkeuksellisen lauhaa, eli näin lauha maaliskuu toistuu siellä keskimäärin pari kertaa vuosisadassa. Muualla maassakin oli harvinaisen lauhaa eli näin lauha maaliskuu toistuu keskimäärin joka kymmenes vuosi. Koko maassa satoi maaliskuussa tavanomaista enemmän.

"Huhtikuun loppupuolella starttasi kutakuinkin elokuulle jatkunut "vitsaus", jonka aikana matalapaineet kuljettivat juuri ja juuri Suomen etelä- ja kaakkoispuolelle kesäisen lämmintä, helteistäkin ilmaa, kun taas Suomi jäi toistuvasti kylmempään polaari-ilmamassaan."

Meteorologi Markus Mäntykannas

Huhtikuu oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Osassa Lappia kuukausi oli jopa harvinaisen leuto. Terminen kevät eteni huhtikuussa Pohjois-Lappiin saakka, jossa se alkoi vajaan kuukauden tavanomaista aikaisemmin.

Huhtikuun korkein lämpötila, +17,1 astetta, mitattiin Kauhavalla 12. päivänä ja alin lämpötila, -15,5 astetta, Kittilässä samana päivänä.

– Huhtikuun loppupuolella starttasi kutakuinkin elokuulle jatkunut "vitsaus", jonka aikana matalapaineet kuljettivat juuri ja juuri Suomen etelä- ja kaakkoispuolelle kesäisen lämmintä, helteistäkin ilmaa, kun taas Suomi jäi toistuvasti kylmempään polaari-ilmamassaan. Osa sateista tuli huhti- ja toukokuun puolella lumena, sanoo Markus Mäntykannas.

Toukokuu oli sateinen ja maan etelä- ja länsiosassa tavanomaista kylmempi. Hellepäiviä ei toukokuussa ollut lainkaan. Viimeksi näin on tapahtunut vuonna 1998. Terminen kesä alkoi toukokuun 20:nnen päivän tienoilla paikoin maan etelä- ja keskiosassa.

Toukokuun sademäärä oli lähes koko maassa tavanomaista suurempi. Esimerkiksi Sodankylässä ja Rovaniemellä mitattiin paikkakuntakohtaisia toukokuun sade-ennätyksiä.

Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun toiminta päättyi jäätalven 2014-2015 osalta jo 7. toukokuuta. Näin aikaisin keväällä toimintaa ei ole aikaisemmin lopetettu.

Voimakkaimmat tuulet toukokuussa olivat 23. toukokuuta Pohjois-Pohjanmaalla Lyyli-myrskyn yhteydessä, jolloin syntyi runsaasti tuulituhoja ja sähkökatkoksia erityisesti Pohjanmaalla.

Ukkosia oli toukokuussa harvinaisen vähän. Maasalamoita paikannettiin Suomessa vain 331 kappaletta, mikä on kolmanneksi vähiten vuonna 1960 alkavien tilastojen aikana.

Kevät oli kokonaisuudessaan koko maassa selvästi tavanomaista leudompi. Maan etelä- ja keskiosassa kevät oli harvinaisen leuto, maan pohjoisosassa poikkeama oli jopa poikkeuksellisen suuri.

Kesä: Alkukesä viileä, helleputki elokuussa

Kesäkuu oli sateinen ja viileä, suuressa osassa maata 1-2 astetta tavanomaista viileämpi.

Kesäkuun alin lämpötila oli Saana-tunturissa 13. kesäkuuta mitattu -3,5 astetta. Kuukauden ylin lämpötila ja samalla ainoa hellepäivä mitattiin 29. päivänä, jolloin lämpötila nousi Varkaudessa ja Mikkelissä 25,4 asteeseen. Tämä on toiseksi myöhäisin ajankohta kesän ensimmäiselle hellepäivälle viimeisten noin 50 vuoden aikana. Myöhäisin ajankohta on ollut 6. heinäkuuta vuonna 1987.

Heinäkuun ja samalla koko kesän korkein lämpötila, 31,4 astetta, mitattiin Kouvolan Utissa 3. heinäkuuta. Hellepäiviä kertyi heinäkuussa vain kolme.

Kesäkuun sademäärä oli monin paikoin tavanomaista suurempi. Lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Etelä-Lapissa sadekertymät olivat paikoin poikkeuksellisen suuria.

Ukkosia esiintyi edelleen vähän. Kesäkuun salamamäärä, 3 700, on pitkän ajan tilastojen kolmanneksi alhaisin lukema. Keskimäärin kesäkuussa esiintyy noin 35 500 maasalamaa.

Viileä ja epävakainen sää hallitsi heinäkuutakin. Suomi kuului kesäkuun tapaan pääasiassa matalapaineen alueeseen, minkä vuoksi epävakainen ja viileä sää oli vallitsevana lähes koko kuukauden ajan. Heinäkuun keskilämpötila jäi koko maassa alle pitkäaikaisen keskiarvon.

Kuukauden alussa pääsi ohimenevästi hyvin lämmintä ilmaa virtaamaan etelästä maan etelä- ja keskiosaan, jolloin lämpötila kohosi hellelukemiin. Heinäkuun ja samalla koko kesän korkein lämpötila, 31,4 astetta, mitattiin Kouvolan Utissa 3. heinäkuuta. Hellepäiviä kertyi heinäkuussa vain kolme.

Vettä satoi paikoin jopa tuplasti tavanomaiseen heinäkuuhun nähden. Salamoita paikannettiin heinäkuussa ennätyksellisen vähän, yhteensä runsaat 10 000, mikä on tilastojen alhaisin lukumäärä. Aikaisempi ennätys mitattiin vuonna 1968, jolloin heinäkuussa esiintyi 10 500 salamaa. Keskimäärin heinäkuun maasalamamäärä on noin 60 000.

Vuonna 2015 kesä näytti kyntensä vasta elokuussa. Kahden tavanomaista kylmemmän kuukauden jälkeen elokuusta muodostui koko maassa tavanomaista lämpimämpi ja kesän lämpimin kuukausi. Viimeksi elokuu on ollut kesän lämpimin kuukausi vuonna 2006.

Lämpimän sään aiheutti sulkukorkeapaine, joka muodostui maahamme elokuun puolivälissä ja kesti kuukauden loppuun saakka. Kun aiemmin kesän aikana oli ollut vain neljä hellepäivää, oli niitä elokuussa 15, mikä on kuusi tavanomaista enemmän. Kuukauden korkein lämpötila, 27,8 astetta, mitattiin Turussa 25. elokuuta.

Tavanomaista kylmemmän kesä- ja heinäkuun vuoksi kesäkuukausien eli kesä-elokuun keskilämpötila jäi lounaissaaristoa lukuun ottamatta koko maassa tavanomaista alhaisemmaksi. Poikkeama pitkäaikaisesta keskiarvosta oli kuitenkin pieni ja oli koko maassa vajaan asteen. Kylmempi kesä on koettu viimeksi vuonna 2008, Keski- ja Pohjois-Lapissa vuonna 2012.

Vuoden 2015 ukkoskausi jäi salamamäärältään ennätyksellisen pieneksi. Syynä oli koleahko kesä, joka ei suosinut runsassalamaisia ukkosia. Noin 30 000 havaittua maasalamaa jäi selvästi alle edellisen minimin, joka oli vuodelta 1996, 39 000 maasalamaa.

Syksy: Lokakuussa aurinkoa, marraskuussa lämpöennätys

Syyskuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi, Lapissa monilla havaintoasemilla ennätyksellisen lämmin. Kuukauden korkein lämpötila, 22,0 astetta, mitattiin sekä Lappeenrannan Konnunsuolla 1. syyskuuta että Inarin Angelissa 11. syyskuuta.

Ahvenanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Etelä- ja Länsi-Lapissa satoi noin 100 millimetriä tai yli, mikä on poikkeuksellisen paljon ja vastaa lähes kaksinkertaista syyskuun sademäärää.

Lokakuusta muodostui maan eteläosassa poikkeuksellisen vähäsateinen ja maan etelä- ja länsiosassa poikkeuksellisen aurinkoinen. Monin paikoin aurinko paistoi jopa enemmän kuin keskimäärin syyskuussa, ja monilla havaintoasemilla lokakuu oli mittaushistorian aurinkoisin. Eniten, eli 185 tuntia, paistoi Maarianhaminassa. Lokakuun keskilämpötilassa ei ollut suuria poikkeamia. Keskilämpötila oli maan eteläosassa vajaan asteen verran tavanomaista alempi, kun taas maan pohjoisosassa oli pääosin vajaan asteen verran tavanomaista lämpimämpää. Maan eteläosassa kuukauden sademäärä jäi poikkeuksellisen vähäiseksi ja eräillä havaintoasemilla jopa mittaushistorian pienimmäksi lokakuun sademääräksi. Monin paikoin oli kolmen viikon verran täysin poutaista.

Valion päivänä 2. lokakuuta myrskysi. Maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa ja Kainuussa mitattiin laajalti 18–22 metriä sekunnissa puhaltaneita myrskypuuskia. Myrsky aiheutti paljon puustovahinkoja ja laajoja sähkökatkoja. Myrskytuhojen määrään vaikutti se, että puut olivat myrskyalueella suurimmaksi osaksi vielä lehdessä ja maaperä oli kostea ja roudaton. Tuuli oli puuskaista pitkän aikaa ja myrskyvahinkoja syntyi yli 12 tunnin aikana. Myrskyn pitkä kestoaika selittää osin tuulivahinkojen huomattavaa määrää.

Marraskuu alkoi erittäin lämpimänä etenkin maan etelä- ja länsiosassa. Suomen mittaushistorian korkein marraskuun lämpötila, 14,3 astetta, mitattiin Kemiönsaaressa 3. marraskuuta.

Valio-myrskyn voimakkain puuskalukema oli 31,1 m/s ja se mitattiin Kaskisten Sälgrundissa. Maa-alueilla voimakkain puuska havaittiin Toholammilla, jossa tuulen nopeus puuskassa oli 26,4 m/s.

Lokakuun päättyessä lunta oli lähinnä vain muutama senttimetri Koillismaalla sekä Itä- ja Pohjois-Lapissa, kun lokakuun lopussa keskimäärin lumipeite kattaa maan keski- ja pohjoisosan ja Pohjois-Lapissa lunta on runsaat 10 senttimetriä.

Monin paikoin poikkeuksellisen lauha marraskuu pitkitti talven tuloa. Maan etelä- ja länsiosassa kuukausi oli useilla havaintoasemilla jopa ennätyksellisen leuto.

Marraskuu alkoi erittäin lämpimänä etenkin maan etelä- ja länsiosassa. Suomen mittaushistorian korkein marraskuun lämpötila, 14,3 astetta, mitattiin Kemiönsaaressa 3. marraskuuta.

Lunta oli marraskuun päättyessä vain Koillismaalla ja Lapissa sekä osassa Kainuuta, kun sitä tilastollisesti on marraskuun lopulla koko maassa. Kylmän ilman purkauksen yhteydessä lumisadetta saatiin myös maan etelä- ja keskiosassa. Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa pyrytti paikoin runsaasti. Kuukauden suurin lumensyvyys, 44 senttimetriä, mitattiin Juupajoen Hyytiälässä 24. marraskuuta. Kuukauden lopun lauhtumisen yhteydessä nämä lumet sulivat kokonaan.

Koko syksyn eli syys-marraskuun keskilämpötila oli koko maassa harvinaisen korkea poikkeaman ollessa suurimmassa osassa maata yli kaksi astetta ja pohjoisessa paikoin yli kolme astetta.

Joulukuussa jälleen lämpöennätys

Myös joulukuussa rikottiin lämpöennätyksiä. Suomen mittaushistorian korkein joulukuun lämpötila mitattiin ensin itsenäisyyspäivänä, kun Ahvenanmaalla oli 11,1 astetta. Ennätys meni kuitenkin uusiksi 20. joulukuuta, kun Kokemäellä oli 11,3 astetta. Joulukuu on ollut tähän asti maan eteläosassa poikkeuksellisen lämmin. Maan keskiosassa on puolestaan ollut paikoin poikkeuksellisen sateista.

Paikkakuntakohtaiset ennusteet ja sadetutka MTV:n sääsivustolla.

Tilastot: Ilmatieteen laitos