Ilman lupaa Vetsijoessa ja Utsjoessa kalastaneiden viiden saamelaisen syytteet hylättiin tänään Lapin käräjäoikeudessa.
Saamelaiset kalastivat luvatta kesällä 2017, jonka jälkeen he tekivät itse rikosilmoituksen itsestään päästäkseen puimaan asiaa oikeudessa. Yksi syytetyistä oli saamelaiskäräjien jäsen Anne Nuorgam.
Perustuslaillinen oikeus
Jutussa on kyse alkuperäiskansan perustuslaillisista oikeuksista, eli siitä oliko saamelaisilla oikeus harjoittaa omaan kulttuuriinsa kuuluvaa kalastusta ilman Metsähallituksen myöntämää lupaa. Oikeus totesi, että saamelaisten oikeuksia on rajoitettu myymällä lupia turisteille samalla kun saamelaisilta on vaadittu kalastuslupia.
Vuoden 2016 alusta voimaan tulleessa kalastuslaissa rajoitettiin paikallisväestön lupaa kalastamiseen muun muassa Teno- ja Näätämöjoen lohen ja taimenen nousualueilla. Lain esitöissä muutosta perusteltiin kalakantojen kestävällä käytöllä.
Kalastuslaki rajoitti oikeuksia
Oikeuden mukaan kalastuslain asettamat rajoitukset eivät olleet Suomen kansainvälisen ihmisoikeusvelvoitteen mukaisia. Oikeuden mukaan kalastaminen kotijoessa on olennainen osa perustuslain mukaista oikeutta harjoittaa ja kehittää omaa kulttuuriaan. Oikeus otti huomioon myös sen, että saamelaiset osallistuvat itse kalakannasta huolehtimiseen.
– Asiassa on näytetty, että kalastaminen kotijoessa on olennainen osa perustuslain mukaista oikeutta harjoittaa ja kehittää omaa kulttuuriaan. Vastaajien ei ole näytetty ylittäneen perustuslakiin perustuvaa oikeuttaan kalastaa ainakaan kotijoessaan, oikeus totesi.