Saako risteykseen ajaa, jos ruuhka estää sen ylittämisen?

Tähän lienee hyvä ohje, että jos joku on jo risteyksessä kärkkymässä vasemmalle käännöstä, ei sinne kannata ajaa ennen kuin hän on päässyt kääntymään.

Risteysalueen tiedostaminen

Koska kaikki ihmiset tekevät virheitä niin elämässä kuin auton ratissa, yritetään liikenteestä tehdä sujuvampaa ja turvallisempaa muun muassa liikenneympäristöä kehittämällä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on joihinkin vilkkaimpiin risteyksiin maalattu valkoinen huomioraidoitus. Sillä pyritään kiinnittämään ihmisten huomio risteysalueeseen, joka tulisi jättää vapaaksi.

Omakohtainen kokemukseni on, että merkintätapa auttaa monia havaitsemaan risteyksen – ei kuitenkaan kaikkia. Osa ajaa raidoituksen päälle varmasti huomaamattaan ja osa taas piittaamattomuuttaan – valitettavasti. 

Kuljettajien tulisi kuitenkin muistaa, ettei raidoituksen puuttuminen tai peittyminen lumen alle muuta asiaa; risteävän tien liikenne ei saa häiriintyä.

Ei omia sovelluksia

Ruuhka-aikaan näkee osan kuljettajista kehittävän omia sääntöjä, jotka tekevät heidän mielestään ajamisesta sujuvampaa. Esimerkiksi oman työpaikkani läheisyydessä on risteys, jossa on kaksi ajokaistaa.

Vasemmanpuoleisen kaistan päällä on pakollinen ajosuunta vasemmalle ja oikeanpuoleisen kaistan päällä pakollinen ajosuunta oikealle. Valitettavan usein kuitenkin näkee, että joku hätäinen päättää vasemmalle kääntyvältä kaistalta kääntyäkin oikealle.

Tämä tuntuu monen autoilijan mielestä sujuvoittavan liikennettä. Mutta entäpä, jos oikealle kääntyvää kaistaa pitkin ajava päättääkin, ettei hän käännykään oikeassa reunassa olevalle linja-autokaistalle vaan tekee poikkeuskäännöksen suoraan vasemmalle kaistalle? Hän ei tule ajatelleeksi, että samanaikaisesti viereiseltä kaistalta, jolta piti kääntyä aivan eri suuntaan, joku voisikin pyrkiä hänen kanssaan samalle kaistalle.

Meille on kirjoitettu yhteiset pelisäännöt liikenteeseen, joilla tavoitellaan turvallisuutta ja sujuvuutta. Ruuhka ei siis anna erivapauksia näiden sääntöjen soveltamiseen. Säännöistä poikkeaminen aiheuttaa aina vaaratilanteita ja puurouttaa liikennettä entisestään.

Ei päälleajo-oikeutta

Meistä jokainen varmasti aika-ajoin tekee havainnointi- tai arviointivirheen ja ajaa risteyksen tukkoon. Tällöin risteävän liikenteen kuljettajien tulee joustaa. Tieliikennelain 3 §:ssä todetaan, että tienkäyttäjän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.

Päälleajo-oikeutta ei siis ole. Mahdollisissa onnettomuustapauksissa syyllisyys ratkaistaan tapauskohtaisesti kaikki tilanteeseen vaikuttaneet asiankäänteet huomioonottaen.

Valvooko poliisi risteyksen tukkimista ja miten siitä rangaistaan?

Kysyin asiaa komisario Ilkka Kantolalta. Hän kertoo, että poliisi arvioi asian tilanteen mukaan.

– Jos on selvästi havaittavissa, että ruuhka haittaa liikennettä ja yleisen elämänkokemuksen mukaan ei pysty varmuudella toteamaan, että risteysalueelta mahtuu myös ajamaan pois estämättä muuta liikennettä, poliisi yleensä puuttuu asiaan. Tällöin teosta voidaan antaa rikesakko, joka on suuruudeltaan 100 euroa autoilijalle ja moottoripyöräilijälle.

Mopoilijalle rikesakko on 70 euroa. Röyhkeimmissä tapauksissa saatetaan antaa 6 päiväsakkoa (liukuma 3–9 päiväsakkoa).

Kantolan mainitsemat rangaistukset siis edellyttävät, ettei teosta synny konkreettista vaaraa. Mikäli syntyy, voidaan katsoa kyseessä olevan väistämisvelvollisuuden noudattamatta jättäminen. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, jos risteykseen ajetaan viime tipassa. Tällöin päädytään 10 päiväsakkoon (liukuma 6–14 päiväsakkoa). Rikesakko ei tällaisessa tilanteessa kuulu poliisin keinovalikoimaan.

Liikenteen katketessa yllättäen, esimerkiksi kolarin vuoksi, tilannetta ei voida pitää ennalta arvattavana. Tällöin risteysalueelle jääminen ei ole Kantolan mukaan yhtä tuomittavaa.