Ruotsinkielisten lukioiden voittokulku jatkuu STT:n lukiovertailussa – katso, yltääkö alueesi lukio kärkisijoille
7:25Näin lukio-opetus uudistuu – tämä kaikki muuttuu.
Julkaistu 02.12.2019 03:15
MTV UUTISET – STT
STT:n lukiovertailussa ruotsinkieliset lukiot veivät tänä vuonna ison nipun kärkisijoja.
Suurten, yli 51 kokelaan lukioiden kärkikymmeniköstä jopa seitsemän on ruotsinkielisiä, ja paalupaikan vei jälleen kerran Turun Katedralskolan. Pienten lukioiden osalta vaihtelua on enemmän: kymmenen kärjestä kolme lukiota on ruotsinkielisiä, ja ykkössijalle nousi Ilomantsin lukio Pohjois-Karjalassa.
Turun katedraalikoulu eli Tuomiokirkkokoulu oli kirkon keskiajalla Turussa ylläpitämä katedraalikoulu, joka palveli lähinnä pappien koulutusta. Se oli Suomen ensimmäinen koulu.Lehtikuva
Lukiovertailussa on mukana 350 lukiota, joista alle kymmenesosa on ruotsinkielisiä. 20 parhaan lukion joukossa on siis noin joka kolmas ruotsinkielisistä lukioista.
STT:n lukiovertailussa verrataan kunkin lukion pakollisten aineiden ylioppilaskirjoitusten tuloksia kolme vuotta aiemmin lukionsa aloittaneiden peruskoulun päättötodistuksiin.
Kieliefektistä vetoapua kirjoituksiin
Opetushallituksen opetusneuvos Pamela Granskog arvelee, että yksi iso syy ruotsinkielisten lukioiden hyvään menestykseen löytyy kielitaidoista.
– Ruotsinkielisten on pakko osata suomea, joten he pärjäävät hyvin toisessa kotimaisessa. Englantia on aika helppo oppia hyvin ruotsin kautta, joten ruotsinkielisillä kokelailla on parempia arvosanoja siinä, Granskog kertoo.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin arviointiasiantuntija Jan Hellgren vahvistaa tämän niin sanotun kieliefektin mitä todennäköisimmin vaikuttavan ylioppilaskirjoituksissa menestymiseen.
– Jos ajattelee ruotsinkielisten keskimääräistä suomen osaamista, onhan se varmasti korkeampi kuin suomenkielisten ruotsin osaaminen. Olemme myös arvioineet englannin osaamista perusopetuksen puolella, ja siinäkin ruotsinkieliset pärjäävät paremmin, Hellgren kertoo.
Katedralskolanin rehtori Marianne Pärnänen uskoo kieliselityksen pitävän osin paikkansa. Hän muistuttaa, että hyvät tulokset eivät tule automaattisesti kaksikielisillekään.
– Meillä esimerkiksi englanninopettaja vaatii paljon eikä kursseja pääse helposti läpi. Tässä on takana kovaa työtä opettajan ja opiskelijoiden puolelta, Pärnänen sanoo.
Ylioppilaskirjoitusten neljästä pakollisesta kokeesta kolme voi suorittaa eri kielten kokeilla.
Tuttuja jo ennestään
Toinen ruotsinkielisten lukioiden erityispiirre on sellainen, joka voi edesauttaa yhteisöllisyyden syntymistä opiskelijoiden parissa. Niin ruotsinkielisiä päiväkoteja, ala- ja yläkouluja kuin lukioitakin on vähemmän kuin suomenkielisiä, joten monet ruotsinkieliset lukio-opiskelijat ovat voineet tutustua toisiinsa jo alemmilla koulutusasteilla.
– Kyllä tämä meillä näkyy. Katedralskolan on Turussa, ja meillähän on vain yksi ruotsinkielinen yläkoulukin, josta suurin osa meidän opiskelijoistamme tulee, Pärnänen kertoo.
Opetushallituksen Granskog uskoo, että valtaväestöä pienempään ja tiiviimpään kieliyhteisöön kuuluminen voi vaikuttaa esimerkiksi siinä, miksi ruotsinkieliset keskeyttävät lukionsa muita kieliryhmiä harvemmin.
– Voi olla, että jos tunnet jo ennestään suuren osan muista lukiolaisista ja osa on hyviä ystäviä, se kannustaa. Takana on silloin sellainen verkko, jonka avulla pysyt mukana. Tällainen yhteisöllisyys tukee nuoria ihmisiä: jos joku meinaa pudota, verkosto löytää hänet ja pystyy nostamaan ja kannustamaan häntä, Granskog sanoo.
Katso, yltääkö alueesi lukio kärkisijoille STT:n vertailussa – tässä ovat kärkikymmeniköt
Jokaisesta maakunnasta on poimittu enintään kymmenen kärki.
1. Tampereen yliopiston normaalikoulu, Tampere 2. Svenska samskolan i Tammerfors, Tampere 3. Ruoveden lukio, Ruovesi 4. Väinö Linnan lukio, Urjala 5. Tampereen lyseon lukio, Tampere 6. Vammalan lukio, Sastamala 7. Tampereen teknillinen lukio, Tampere 8. Tampereen Rudolf Steiner -koulu, Tampere 9. Hatanpään lukio, Tampere 10. Kangasalan lukio, Kangasala
1. Tiirismaan lukio, Lahti 2. Lahden Rudolf Steiner -koulu, Lahti 3. Lahden yhteiskoulun lukio, Lahti 4. Padasjoen lukio, Padasjoki 5. Nastopolin lukio, Lahti 6. Heinolan lukio, Heinola 7. Vääksyn Yhteiskoulu, Asikkala 8. Kannaksen lukio, Lahti 9. Lahden lyseo, Lahti 10. Erkko-lukio, Orimattila
Satakunta
1. Euran lukio, Eura 2. Björneborgs svenska samskola, Pori 3. Nakkilan lukio, Nakkila 4. Lauttakylän lukio, Huittinen 5. Ulvilan lukio, Ulvila 6. Säkylän seudun lukio, Säkylä 7. Kankaanpään Yhteislyseo, Kankaanpää 8. Porin suomalaisen yhteislyseon lukio, Pori 9. Kokemäen lukio, Kokemäki 10. Rauman Lyseon lukio, Rauma
Uusimaa
1. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo 2. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen 3. Mattlidens gymnasium, Espoo 4. Helsinge gymnasium, Vantaa 5. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi 6. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsinki 7. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki 8. Sipoon lukio, Sipoo 9. Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki 10. Borgå Gymnasium, Porvoo
Varsinais-Suomi
1. Katedralskolan i Åbo, Turku 2. Pargas svenska gymnasium, Parainen 3. Paraisten lukio, Parainen 4. Nousiaisten lukio, Nousiainen 5. Puolalanmäen lukio, Turku 6. Mynämäen lukio, Mynämäki 7. Raision lukio, Raisio 8. Suomen kristillinen yhteiskoulu, Kaarina 9. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, Turku 10. Elisenvaaran lukio, Pöytyä