Ruotsissa poliisi kamppailee lähiöissä kasvavan jengirikollisuuden kanssa. Suomessa vastaavaa ongelmaa ei toistaiseksi ole, mutta KRP:n erikoistutkijan mukaan levottomuuden ainekset ovat olemassa.
Ruotsissa kuoli ampumisissa viime vuonna ennätyksellinen määrä ihmisiä. Väkivaltaisuudet ovat keskittyneet etenkin asuma-alueille, joita painavat sosiaaliset ongelmat, kuten syrjäytyminen ja työttömyys.
Ruotsin poliisin mukaan tällaisia alueita on jopa yli 60. Yli kolmasosa on luokiteltu ”erityisen ongelmallisiksi".
Joukossa on muun muassa Malmö, joka nousi otsikkoihin viimeksi sunnuntaina, kun Rosengårdin kaupunginosassa sijaitsevan konttorirakennuksen edustalla räjähti. Vain viikkoa aiemmin pommi vahingoitti autoja saman kaupunginosan poliisiaseman edustalla.
Poliisin arvion mukaan alueella on tällä hetkellä noin 200 jengiläistä, jotka ovat mukana useissa konflikteissa. Ajoittain rikolliset ovat ottaneet yhteen myös poliisin kanssa.
Vaikka järjestäytyneen rikollisuuden määrä on KRP:n arvion mukaan kasvanut huimasti myös Suomessa, rikollisuuden keskittyminen tietyille asuma-alueille on toistaiseksi onnistuttu estämään.
"Levottomuuden aineksia on"
KRP:n erikoistutkijan Tuija Hietaniemen mukaan yhtenä syynä on se, että Suomessa huono-osaisuus jakautuu Ruotsia tasaisemmin.
– Esimerkiksi köyhyystaskuja on, mutta ne ovat hirveän pienillä alueilla, yksittäisissä taloissa tai rapuissa. Ruotsissa taas on valtavia lähiöitä, jotka ovat kokonaan jengien vallassa, hän sanoo.
Sosiaalisten ongelmien lisäksi Ruotsin ongelma-alueita yhdistää maahanmuuttajavaltaisuus. Hietaniemen mukaan asuinalueet ovat Suomessa moninaisempia, eikä yksittäisten kieliryhmien tai kulttuurien pakkautumista lähiöihin tapahdu samassa mittakaavassa.
– Alueellisen tasapainon ylläpito on tärkeää. Että eletään enemmän yhdessä, eikä gettouteta näitä ihmisiä. Tietysti ihmisillä on taipumusta hakeutua yhteen paikkaan, ja esimerkiksi irakilaiset tykkäävät olla irakilaisten keskuudessa. Monessa tapauksessa siitä on paljon hyötyäkin. Integrointi on kuitenkin tärkeää, ettei gettoutumista tapahdu, Hietaniemi sanoo.
Jotta rikollisuutta voitaisiin suitsia jatkossakin, viranomaisten voimavaroja tulisi keskittää Hietaniemen mukaan rikosten torjunnan lisäksi laajempaan sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn.
– Varhaiset toimenpiteet, hyvä jengien ja rikosten torjunta sekä puuttuminen ilmiöihin, kuten syrjäytyminen ja radikalisoituminen. Tällaisiin asioihin kannattaa satsata voimavaroja, hän sanoo.
Vielä toistaiseksi Suomessa ollaan kaukana Ruotsin tilanteesta. Hietaniemi ei silti pidä mahdottomana, etteikö kehitys voisi kulkea myös siihen suuntaan.
– Suomessa on tiettyjä lähiöitä eri puolilla maata, joissa on tietyssä määrin nähtävissä tällaista kehitystä. Se ei ole likikään yhtä pitkällä kuin Ruotsissa, mutta levottomuuden aineksia on.