Ruotsin hiihtotähden yllättävä uranvaihto voi osoittautua tuottoisaksi – nämä syyt puoltavat Stina Nilssonin menestymistä myös ampumahiihdossa

Sprinttihiihdon olympiavoittaja Stina Nilsson yllätti sunnuntaina ja ilmoitti siirtyvänsä ampumahiihtäjäksi. Ruotsin ampumahiihtomaajoukkueen entinen valmentaja Wolfgang Pichler pitää ratkaisua järkevänä.

– Hän voi tienata ampumahiihtäjänä isot rahat, saksalaisvalmentaja sanoi Expressen-lehdelle.

Ampumahiihdon palkintorahat ovat maastohiihtoon verrattuna omassa kastissaan. Ampumahiihdon maailmancupissa yksittäisen kisan voittaja palkitaan 15  000 eurolla ja viimeisenä tienesteille pääsevä kisan 20:s saa 500 euroa. Maastohiihdon maailmancupissa ykkösen potti on 10  000 Sveitsin frangia eli noin 9  400 euroa. Kahdeskymmenes saa 100 frangia eli noin 94 euroa.

Päättyneellä kaudella Nilssonin hiihtokausi oli repaleinen. Hän tienasi vain 17  250 Sveitsin frangia eli runsaat 16  000 euroa.

Palkintorahojen ero lajien välillä johtuu eroista lajien suosiossa. Ampumahiihto on Keski-Euroopassa huomattavasti maastohiihtoa suositumpaa televisiossa ja paikan päällä, ja esimerkiksi Saksassa ampumahiihdon yleisömäärät lasketaan kymmenissä tuhansissa.

Looginen uraliike

Pichler yllättyi Nilssonin uraliikkeestä, mutta pitää sitä loogisena.

– Hän on valtavan nopea, hänellä on kova hiihtokapasiteetti ja hän pystyy loppukiriin. Ampumahiihdon hiihtäminen on sprintin kaltaista, sillä ampumapaikkojen välillä hiihdetään vain parin kilometrin lenkkejä, Pichler muistutti.

Saksalaisvalmentajan mielestä pari vuotta ampumaharjoittelua riittää nostamaan Nilssonin uudessa lajissa maajoukkuetasolle. Vastaavassa lajivaihdossa on onnistunut muun muassa Saksan Denise Herrmann, joka sijoittui päättyneen ampumahiihtokauden maailmancupissa kolmanneksi ja ylsi kahteen MM-mitaliin Anterselvassa.

Herrmann kilpaili maastohiihdon maailmancupissa täyden cup-kauden vielä 2015–2016. Pyeongchangin 2018 talviolympialaisissa hän oli jo ampumahiihtäjänä.

Lue myös:

    Uusimmat