Rovaniemen palamisesta maan tasalle on näinä päivinä kulunut 70 vuotta. Silloinen kauppala tuhoutui Lapin sodassa kun Suomen armeija ajoi maasta saksalaisia joukkoja.
Lapin sotaan jouduttiin, kun Neuvostoliitto vaati rauhanehdoissa Suomea poistamaan saksalaisjoukot maasta vain muutamassa viikossa. Aikataulu oli mahdoton. Aluksi suomalaiset ja saksalaiset suunnittelivat vetäytymisen niin, että aseellisia yhteenottoja ei syntynyt.
Rovaniemi paloi 10 päivää
Saksalaisilla oli Lapissa yli 200 000 miestä, ja materiaalia monen vuoden tarpeisiin. Paine Suomea kohtaan kasvoi, ja syyskuun lopulla sotimiselta ei voitu enää välttyä.
Lapin sota alkoi 28.9.1944 Pudasjärven kahakalla ja kiihtyi lähipäivinä ankariksi taisteluiksi Kemissä ja Torniossa.
Saksalaisjoukot aloittivat Rovaniemen polttamisen lokakuun 7. päivänä omista parakkirakennuksista. Kymmenessä päivässä Rovaniemen kauppalan keskustasta tuhoutui 90-prosenttisesti. Kaikkiaan 548 asuinrakennusta, 96 liikerakennusta ja kymmenkunta valtion, kunnan tai seurakunnan rakennusta katosi savuna ilmaan.
Vain Hampurissa vastaavaa
Tuho on ainutlaatuinen Suomen sotahistoriassa ja jopa koko toisen maailmansodan aikana.
– Eihän missään ole tuhottu yhtä asutuskeskusta niin perusteellisesti kuin Rovaniemeä. Vain Hampuri koki jotain samanlaista, arvioi Sodankylästä kotoisin oleva historian professori Maria Lähteenmäki Itä-Suomen yliopistosta.
Rovaniemellä oli 6 000 saksalaista sotilasta ja valtavat varastot. Saksalaiset olivat tehneet tarkat suunnitelmat tärkeiden kohteiden tuhoamisesta ennen kaupungista vetäytymistä. Vuoristoarmeija oli vuokrannut kymmeniä rakennuksia eri puolilta kaupunkia ja niitä tuhottaessa meni kaikki muukin.
Mutta, paloiko kaupunki sittenkin vahingossa kuten sitkeät huhut väittävät.