Rinteessä turvataan kypärään – asenteessa korjattavaa

Suomalaiset laskettelijat ovat oppineet käyttämään kypärää. Arviolta enää noin neljännes laskee ilman kypärää.

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Antti Mälkönen

    antti.malkonen(at)mtv.fi

    AnttiMalkonen

    Laskettelukypärän käyttö on yleistynyt Suomessa viimevuosina selvästi. Jo kolme neljästä laskijasta käyttää laskettelurinteessä kypärää, arvioi Suomen hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Larilahti.

    – Tässä suhteessa ollaan menty paljon eteenpäin ja parempaan suuntaan. Kypärien muotoilu on kehittynyt ja niistä on tullut jopa trendikkäitä, Larinlahti kertoo.

    Saman asian vahvistaa myös Messilän rinnepäällikkö Sami Mattiniemi. Hänen mukaansa valistus ja tiedotus on tehnyt tehonsa.

    – Meillä noin 80 prosenttia laskijoista käyttää kypärää. Asia on tajuttu hieman turvavyön tapaan ajan kanssa, eli kuinka halpa henkivakuutus se todella on, Mattiniemi iloitsee.

    Lapsista lähes jokainen vetää kypärän päähänsä ja aikuisissakin kehitys menee siis oikeaan suuntaan. Suojan lisäksi nykyaikainen kypärä tarjoaa käyttäjälleen myös lämpimän suojan.

    Pään suojaamisen lisäksi Larinlahti nostaa esiin erityisesti rannesuojat.

    – Pää- ja polvivammojen ohella rannevammat ovat yleisempiä rinteessä sattuvia vahinkoja. Helpoin tapa parantaa tapaturmatilastoja olisikin käyttää rannesuojia, Anne Larinlahti vinkkaa.

    Suomalaisten asenteessa kehitettävää

    Jos suomalaiset ovatkin pääosin kypärän päähänsä rinteessä löytäneet, niin asennepuolella olisi vielä kehitettävää.

    – Suksien kehittyessä ja vauhtien kasvaessa tietynlainen välinpitämättömyys muita laskijoita kohtaan nostaa välillä päätään, Messilän rinnepäällikkö Sami Mattiniemi toteaa.

    – Kyllä isoimmat epäkohdat ovat varmasti asennepuolella. Oma vauhti ja taitotaso pitäisi ennen kaikkea osata sovittaa yhteen, toiminnanjohtaja Anne Larinlahti Suomen hiihtokeskusyhdistyksestä sanoo.

    – Monesti suomalaiset voivat ajatella, että kun kerran Suomeen on synnytty, niin hiihto- ja laskutaito tulee äidinmaidossa. Näin ei aina kuitenkaan automaattisesti ole, Larinlahti jatkaa.

    Katso Antti Mälkösen juttu (Kymmenen uutiset 27.1.2013)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •