Suomen sotavuosien aikana lotat toimivat monipuolisesti erilaisissa maanpuolustuksellisissa tehtävissä.
MTV Uutiset vieraili Lotta Svärd -säätiön 100-vuotisjuhlilla (7.10.) perjantaina.
Viestilotta Helka Visuri muistelee sota-aikaa yksimieliseksi.
– Kyllä se sota-aika kaikkine harmeineen ja puukenkineen, ei ikinä kukaan sanonut, että voi kamalaa. Se oli jollakin tavalla niin ehdotonta se nuoruuden yksimielisyys, Visuri toteaa.
Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin osana Moskovan rauhanehtoja vuonna 1944. Samaisena syksynä perustettiin henkinen perillinen Suomen Naisten Huoltosäätiö, joka vuonna 2004 muutti nimensä Lotta Svärd Säätiöksi.
Rintamalotta Eila Karhulalla on selvä viesti nuoremmille sukupolville.
– Miten minä sen nyt sanoisin. Olkaa kunnollisia nuoria ihmisiä. Tehkää töitä ja toimikaa oikein, hän ohjeistaa.
"Sota ei saa koskaan tulla Suomeen"
Lottajärjestöllä on ollut enimmillään noin 240 000 jäsentä. Heistä 8–17-vuotiaita pikkulottia oli noin 50 000.
Tätä nykyä nuorimmat lotat ovat noin 90-vuotiaita ja pikkulotatkin jo yli 80-vuotiaita.
– Sellainen sota ei saa koskaan tulla Suomen kohdalle. Täytyy aina sopia ja olla rehellinen, kunnioittaa, Ilmavalvonnan pikkulotta toteaa.