Lähtökohta on, että lisävelanotto pysähtyisi tulevan hallituskauden aikana. Näin luonnehti hallitusneuvotteluita vetävä Antti Rinne (sd.) puheenjohtajien yhteistä taloustavoitetta.
– Jos normaali kasvu jatkuu, se tulee menemään näin, mutta olemme myös todenneet, että emme tee myötäsyklistä vaan vastasyklistä politiikkaa tilanteessa, jossa talous huononee merkittävästi. Meillä on pelimerkit sitäkin varten olemassa, Rinne sanoi saapuessaan keskiviikkona aamupäivällä Säätytaloon.
Vastasyklisellä finanssipolitiikalla tarkoitetaan sitä, että annetaan esimerkiksi julkisten menojen kasvaa, vaikka talous sakkaa.
Tiistaina Rinne sanoi normaalin talouskasvun olevan noin kaksi prosenttia. Tilastokeskus maalasi keskiviikkona kuitenkin synkempiä näkymiä tuoreissa ennakkotiedoissaan. Sen mukaan Suomen työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi tammi-maaliskuussa vain 1,2 prosenttia vuodentakaisesta.
Rinteen mukaan hallitusneuvotteluissa käytettävä arvio talouskasvusta perustuu valtiovarainministeriön tilannekuvaan ja -arvioon maailmantaloudesta, Euroopan taloudesta ja Suomen taloudesta.
– Näillä näkymin talous kulkee sillä tavalla, että jos normaali kasvu suurin piirtein jatkuu, tilanne on tasapainossa 2023, hän arvioi.
Puheenjohtajat perkasivat työryhmien tuloksia
Julkisuuteen on tihkunut joitakin yksityiskohtia tulevasta hallitusohjelmasta. Tällä viikolla on esimerkiksi vahvistunut, että tuleva hallitus lisäisi pysyviä menoja reilulla 1,2 miljardilla eurolla.