Rikosten vuosikymmenet: Murhaajien ja tappajien poliisikuvat

Kansallisarkistossa säilytettävän kansion otsikko on julma: "Murhaajat, tappajat ja lapsenmurhaajat". Oheisessa galleriassa on pieni osa kuvista 1900-luvun alusta 1920-luvulle.

MTV:n rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä tarkastelee Rikosten vuosikymmenet -juttusarjassa vanhoja rikosjuttuja Helsingissä. Aiemmissa osissa on kerrottu vuosien 1914, 1924 ja 1934 oikeustapauksista (Lue aiempia juttuja täältä).

Helsingin asukasluku oli 1900-luvun alussa ylittänyt 100 000 henkeä. Myöhemmässä Helsingin 200-vuotishistoriikissa kaupunkia kuvataan "pieneksi suurkaupungiksi". Helsinkiin oli rakennettu paljon kerrostaloja ja vuokrakasarmeja.

Vuosituhannen alku oli kuohuvaa aikaa muun muassa venäläissorron, Suomen itsenäisyyspyrkimysten, sisällissodan ja kieltolain takia.

Helsinki oli 1900-luvun alussa huomattavasti nykyistä väkivaltaisempi. Suomessa 1910–1929 henkirikosten tekijöistä miehiä oli 95–98 %, uhreista 90–95 %. Keskiältään tekijät ja uhrit olivat 26–29-vuotiaita ja "humalassa" 74–80 prosenttisesti, kertoo oikeuspoliittisen tutkimulaitoksen Martti Lehden väitöskirja. 

Rikostutkinnan alkuvaiheita

Suomen ensimmäinen poliisilaitos perustettiin Turkuun 1816 ja Helsinki seurasi vuonna 1826. Poliisilaitokset olivat tuolloin kunnallisia. Valokuvaus oli tullut Suomeen 1850-luvun puolivälissä, mutta yleistyi vasta seuraavina vuosikymmeninä.

1900-luvun alussa vasta hahmoteltiin kriminalistiikan perusteita ja sormenjäljetkin hyväksyttiin suomalaisessa oikeudessa näytöksi vasta 1920-luvulla. Helsingin poliisiin perustettiin antropometrinen toimisto - myöhempi tuntomerkkitoimisto - vasta 1908.

Rikollisia oli kuitenkin kuvattu järjestelmällisemmin ainakin vuodesta 1895, koska arkiston vanhimmat kuvat ovat siltä ajalta.

Kuvien tarkoituksena oli tietysti henkilöiden tunnistaminen. Tappajien kansiossa ei ole mitään tarkempaa tietoa itse rikoksesta tai edes henkilöstä. Pieni numero kuvan alanurkassa tai kasvojen alla yhdistyi kortistoon. Kaikissa gallerian kuvissa sitä ei rajauksen takia näy.

Sen sijaan esimerkiksi varkaiden kansiossa kuvat ovat kortteina, joiden takana on nimi ja muut tuntomerkkitiedot. Varkauksien kohteeksi joutuneille on arvatenkin näytetty tunnettujen varkaiden kuvia.

Arkistossa on Helsingin poliisikuvia viime vuosisadan alusta on sadoittain. Varkaat on selkeästi suurin ryhmä ja heitäkin on jaoteltu vielä muun muassa taskuvarkaisiin, saunavarkaisiin ja kauppavarkaisiin sekä satama- ja torivarkaisiin. Prostituoiduista ja irtolaisista sekä tietysti väkivaltarikollisista on omat kansionsa.

Jalkineen jälkien, aseiden, karvojen, kuitujen ja pienhiukkasten tutkimus - dna:sta puhumattakaan - tuli rikostutkintaan vasta paljon myöhemmin.

Maailman ensimmäinen rikoslaboratorio perustettiin Lyoniin Ranskaan 1910. Helsinkiin sellainen tuli 1920-luvulla.