Rikosseuraamusalan strateginen tavoite on siirtyä kohti avoimempaa täytäntöönpanoa. Vankimäärä on vähentynyt viime vuosina tasaisesti ja avolaitoksissa rangaistuksen suorittaminen on lisääntynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että avolaitoksiin vapaampaan valvontaan siirtyy myös raskaimpiin rikoksiin syyllistyneitä vankeja.
Vankeuslaki ei suoraan sanele, milloin henkilö on siirrettävissä avolaitokseen. Vanki voidaan sijoittaa suoraan avolaitokseen, jos hänen tuomionsa on alle vuoden kestävä.
Pidemmin rangaistujen vankien edellytykset arvioidaan maan kolmen rikosseuraamusalueen arviointikeskuksissa. Vangeille laadittuja yksilöllisiä rangaistussuunnitelmia tarkastetaan säännöllisin väliajoin. Elinkautisvankien kohdalla vaarallisuusarviointi on säädetty erikseen lailla.
Rikosseuraamuslaitoksen ylijohtaja Tuula Asikainen sanoo, että kun kysymys on pidemmistä tuomioista, avolaitokseen siirtämisen nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että tuomiosta on suoritettu kaksi kolmasosaa.
- Sitä ei voi määritellä, että se olisi pelkästään rikoksen laadusta kiinni. Ennemminkin on kysymys siitä, minkälainen se ihminen muuten on, Asikainen sanoo.
Kaksoissurmaaja Terhi Tervashongan keväinen siirto avovankilaan koetteli monen oikeustajua. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan Tervashongan käyttäytymisessä vankilassa ei ole ollut moitittavaa. Tervashongan vuonna 2008 saama tuomio on edennyt loppuvaiheeseen, sillä hänen on määrä vapautua ensi keväänä.

