Rikosseuraamuslaitos puolustaa avovankiloiden käyttöä. Laitoksen mukaan niitä tarvitaan vankien valmentamisessa rangaistuksen jälkeiseen elämään.
– Se on todella tarpeellinen porras vaiheittaisessa vapauttamisessa. Siellä on vielä laitoksen ikäänkuin turvallisia rajoja, mutta kuitenkin elementtejä, jotka valmentavat siviilielämään. Esimerkiksi se, että siellä tehdään työtä, Rikosseuraamuslaitoksen ylijohtaja Tuula Asikainen sanoo.
Avovankeja on noin 200 enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Avovankien määrä kaikista rangaistusvangeista on noussut jo 37 prosenttiin.
12 vuotta sitten Hyvinkään käräjäoikeudessa käsiteltiin raakaa paloittelumurhajuttua, jossa langetettiin pitkiä tuomioita. Yksi tekijöistä Terhi Tervashonka syyllistyi myöhemmin myös toiseen henkirikokseen. Tänään julkisuuteen tuli tieto, että Hämeenlinnan Vanajan avovankilassa rangaistustaan kärsinyt Tervashonka ei palannut päivittäisestä työstään vankilaan.
– Ei voi minusta voi puhua virhearvioinnista. Tällaisia tapauksia sattuu, vaikka meillä olisi kuinka hyvä arviointijärjestelmä, Asikainen kommentoi.
Yksi suuri syy vankeusrangaistusten muutoksiin on raha. Vankilavuosi suljetussa laitoksessa maksaa noin 50 000 euroa. Jokaisen vangin edellytykset avovankilaan punnitaan erillisissä arviointikeskuksissa.
(MTV3)
Sumo video id
Lue lisää: Paloittelusurmaaja kateissa - "avovankila saattoi olla virhe"