Työryhmätyö verkkotiedustelua koskevasta lainsäädännöstä päättyy siihen mistä se alkoikin: perusteelliseen näkemyseroon.
Puolustusministeriö ja tiedusteluviranomaiset pitävät erittäin tärkeänä, että Suomen rajat ylittävää nettiliikennettä voitaisiin valvoa tarvittavilta osin. Tarkoituksena on seurata vieraiden valtojen ja esimerkiksi terroristijärjestöjen toimintaa, joka voi uhata Suomea tai suomalaisia.
Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) epäilee hankkeen etuja ja näkee siinä sitäkin enemmän haittoja. Myös työ- ja elinkeinoministeriöllä (TEM) on varauksensa asiaan. Poliisihallituksen mielestä poliisin tarpeet olisi helpompi ja nopeampi ratkaista muuten kuin lainsäädännöllä, joka edellyttää perustuslain muuttamista.
Eripurainen työryhmä luovuttaa keskiviikkona puolustusministeri Carl Haglundille (r.) mietintönsä eri kantoineen. Virallisena esityksenä on, että poliisi ja Puolustusvoimat saisivat oikeuden verkkotiedusteluun. Riidan ratkaisu jää eduskuntavaalien jälkeiselle hallitukselle.
Työryhmä aloitti työnsä joulukuussa 2013 eli pian sen jälkeen, kun ulkoministeriöön kohdistunut ulkomainen verkkovakoilu tuli julkisuuteen. STT:llä on käytössään mietintöluonnos sekä LVM:n ja Poliisihallituksen kannat.
Ulkomaan tiedustelu ei ahdista
Työryhmässä syntyi yhteisymmärrys yhdestä aiheesta: ulkomaantiedustelusta. Monien muiden maiden tavoin myös Suomi voisi näin alkaa sekä hankkia tietoa ulkomailla sijaitsevista tietojärjestelmistä että harjoittaa henkilötiedustelua. Henkilötiedustelu tarkoittaa uusia toimivaltuuksia ulkomailla toimiville poliiseille ja sotilaille, esimerkiksi peitehenkilöllisyyksien käyttöä. Näennäisesti muilla asioilla liikkuva henkilö voisi siis kerätä tietoa suojelupoliisille tai sotilastiedustelulle.