Noin 8000 reserviläistä on pyrkinyt täydennyspalvelukseen tarkoituksenaan siirtyä reservistä siviilipalvelukseen viime vuosien aikana. Syyksi reservistä pois lähtöön mainitaan muun muassa Suomen Nato-jäsenyys.
Täydennyskoulutukseen osallistuneet perustelivat MTV Uutisille syitään erota reservistä nimettöminä asian arkaluontoisuuden vuoksi.
– Pelko voi olla perusteetonkin, mutta kun työpaikalla kukaan ei tiedä ja perheestäkään osa ei tiedä tätä valintaa, niin suhtautuminen siihen arveluttaa, yksi reservistä lähteneistä kertoo.
Haku täydennyskoulutukseen on vähentynyt sen jälkeen, kun ajatus reservistä eroamisen estämisestä haudattiin.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (Kok.) ilmoitti helmikuun alussa Kyrönmaa-lehden haastattelussa etsivänsä keinot, joilla vuoto reservistä tilkitään. Häkkäsen kommentit saivat aikaan eroaallon reservistä. Häkkänen on sittemmin myöntänyt, että hänen sanavalintansa asiaa koskeneessa lehtihaastattelussa eivät olleet onnistuneita.
Lue myös: USU-gallup: Yli puolet suomalaisista pitäisi reservistä eroamisen sallittuna
"Lain antama oikeus"
Rauhankasvatusinstituutin kehittämispäällikön Eeva-Liisa Kiiskilän mukaan täydennyspalveluksesta syntyi kuva jonkinlaisena karkuruutena. Hän pitää tätä outona.
– Reservistä lähteminen on kuitenkin demokratiassa lain antama oikeus, ja se on useimmiten äärimmäisen vastuullinen päätös, Kiiskilä sanoo.
Rauhankasvatusinstituutin koulutuksissa ytimessä ovat dialogitaidot, kestävän rauhan rakentaminen ja ensiaputaidot.
Suurin into reservistä lähtöön osui Venäjän hyökkäyssodan alkuun. Toinen selvä piikki tapahtui Nato-jäsenyyden vahvistumisen jälkeen.
– Nato-jäsenyyteen asti asti Suomella oli itsenäinen, uskottava puolustus ja olisin voinut lähteä vaikka rintamalle. Mutta kun olemme ikään kuin osa Amerikan sotajoukkoja, niin ei kiinnosta enää pätkääkään, yksi reservistä eroaja perustelee MTV:lle.
Lue myös: Häkkäsen lipsautus aiheutti selvästi isomman eropiikin reservistä kuin Ukrainan sodan alku
Reservistä eronneiden joukko on paisunut
Aiemmin reservistä eronneita on vuosittain ollut muutamia satoja, mutta nyt joukko on kasvanut tuhansiin. Pelkästään helmikuussa täydennyspalvelukseen tuli 1400 hakemusta. Koko vuoden 2023 luku oli 1655. Ukrainan sodan alkamisvuonna 2022 täydennyskoulutukseen hakijoita oli 3869.
– Normaalivuonna järjestämme noin kymmenen täydennyspalveluserää, mutta tälle vuodelle niitä on kalenteroitu yhteensä 50, kertoo Siviilipalvelukeskuksen siviilipalvelujohtaja Mikko Reijonen.
Käytännössä täydennyspalveluvelvollisia koulutetaan siis liki main joka viikko jossakin päin Suomea.
Joillekin ajatus reservistä eroamisesta on kypsynyt vähitellen vuosien saatossa, osalle taustalla voi olla perhesyitä.
– Silloin kun menin armeijaan, en ehkä vielä ollut kypsä tekemään sitä päätöstä vaan menin valtavirran mukana. Ajatus on sitten kypsynyt aikuisiän myötä, yksi kommentoi syitään.
– Perhesyyt on sellaisia, että niitä ei välttämättä halua jakaa ja varmasti se on joillekin myös yksi syy, toinen täydennyspalveluvelvollinen kommentoi.
Korjattu jutun ingressistä sana varusmies reserviläiseksi kello 15.06.