Reservistä eroamisen kieltämiselle myötämielisimpiä ovat perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajat, selviää Uutissuomalaisen kyselystä.
Yli puolet suomalaisista haluaisi pitää Puolustusvoimien reservistä eroamisen jatkossakin sallittuna, selviää Uutissuomalaisen (USU) kyselystä.
Mahdollisen reservistä eroamisen kieltävän lain säätämisen kannalla olisi 22 prosenttia USU-gallupin vastaajista, kun taas tällaista lakia vastustaisi 56 prosenttia. 22 prosenttia vastaajista ei ottanut kysymykseen kantaa.
Eniten kannatusta eroamisen kieltämiselle oli perussuomalaisten (42 prosenttia) ja kokoomuksen (41 prosenttia) kannattajissa. Molempien puolueiden kannattajien piirissä mahdollisen lain kannatus oli hieman suurempaa kuin sen vastustus.
Selkeästi eniten reservistä eroamisen kieltämistä vastustetaan vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajien joukossa. Vasemmistoliiton kannattajista 84 prosenttia ja vihreiden 77 prosenttia vastusti eroamisen kieltävää lakia.
Uutissuomalaisen Tietoykkösellä teettämään verkkokyselyyn vastasi helmikuun puolivälissä tuhat suomalaista. Virhemarginaali on kokonaistuloksen osalta 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Puolustusvoimien reservi koostuu varusmiespalveluksen käyneistä. Reservistä voi erota hakemalla täydennyskoulutukseen, jonka jälkeen voi päästä siviilipalvelusvelvolliseksi.
Lue myös: "Venäjä on uhka koko demokraattiselle maailmalle" – katso puolustusministerin painava puhe itänaapurista
Haastattelu käynnisti eroaallon
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi helmikuun alussa julkaistussa Kyrönmaa-lehden haastattelussa etsivänsä keinoja, jotta Puolustusvoimien reservistä ei pystyisi eroamaan.
Haastattelu käynnisti eroilmoitusten aallon. Tänä vuonna helmikuun loppuun mennessä yli 1 600 reserviläistä oli hakenut siirtoa siviilipalveluksen täydennyskoulutukseen. Koko viime vuoden aikana hakemuksia tuli lähes saman verran.
Häkkänen veti sanomisiaan myöhemmin takaisin. Hän kertoi STT:lle, ettei hän ollut tehnyt varsinaista avausta reservistä eroamisen kieltämiseksi.
– Tämä asia ei ole puolustuspolitiikkani prioriteettien kärjessä. Päinvastoin se on yksittäinen pieni päätäni vaivaava epäkohta, josta saatan jossain vaiheessa pohtia, mitä sille tehdään, Häkkänen kertoi STT:lle pian Kyrönmaa-lehden haastattelun jälkeen.
Häkkänen on myöntänyt, etteivät hänen sananvalintansa "olleet onnistuneimpia" lehden haastattelussa.