Rauni Mollberg kuoli 78-vuotiaana

Rauni "Molle" Mollberg tuli suomalaisyleisölle tutuksi jo 1960-luvulla televisiosarjoistaan Meidän herramme muurahaisia ja Tehtaan varjossa. Elokuvaohjaajana hän löi itsensä läpi heti esikoisellaan Maa on syntinen laulu, joka keräsi elokuvateattereissa yli 700 000 katsojaa.

-Maa on syntinen laulu oli myös ensimmäinen suomalainen elokuva, joka menestyi kansainvälisesti. Mollberg oli siinä mielessä päänavaaja, muistuttaa elokuvaguru Peter von Bagh.

-Maa on syntinen laulu ei ole mikään Lapin elokuva. Tietysti se kertoo lappalaisista ja heidän elämästään, mutta mukana ovat selvät yleisinhimilliset teemat. Olen tehnyt elokuvan tunteesta. Tätä nykyä tunnemaailmaamme kavennetaan, teknokraatit ja laskutikkumiehet hoitelevat asioita. Syvä ja inhimillinen tunne jää taka-alalle. Mukan tekstissä se tuli esiin voimakkaana ja verevänä, ohjaaja kuvaili vuoden 1973 elokuvaansa. Mollbergin kommentit löytyvät Peter von Baghin teoksesta Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja.

Muita Mollbergin tunnettuja elokuvia ovat muun muassa Milka - elokuva tabuista, Tuntematon sotilas sekä von Baghin suosikki, Aapeli-filmatisointi Aika hyvä ihmiseksi.

"Elokuvani lähtevät ihmisestä"

Mollberg käsitteli töissään yleisinhimillisiä teemoja, kuten nuoren naisen seksuaalista heräämistä, kiellettyä rakkautta, uskonnollisuutta ja sodan mielettömyyttä. Hän arvosti luontoa ja tavallista arkea, ja hänet tiedettiin erityisen taitavaksi löytämään - ja myös ohjaamaan - amatöörinäyttelijöitä.

-Elokuvani lähtevät ihmisestä, ja siitä aion pitää kiinni niin kauan kuin jaksan työtä tehdä, ohjaaja itse luonnehti työtapaansa.

Von Baghin mielestä Mollberg sai vanhanaikaisen Suomi-filmin elämään.

-Hän oli erittäin tärkeä perinteellisen suomalaisen elokuvan hyveiden kaitsija. Hänellä oli lämmin ja luova suhde kirjallisuuteen, ja hän oli suurenmoinen näyttelijöiden ohjaaja. Hän osasi etsiä näyttelijöistä sellaisia ulottuvuuksia, joita kukaan muu ei saanut heistä irti, von Bagh summaa.

Meidän herramme muurahaisia

Rauni Mollberg kulki pitkän ja monipuolisen tien elokuvan, television ja teatterin parissa. Hänen uransa alkoi 19-vuotiaana Suomen teatterikoulussa, josta hän valmistui vuonna 1950.

Sen jälkeen hän työskenteli näyttelijänä ja ohjaajana Joensuun ja Kuopion teattereissa. Televisioura alkoi Yleisradion TV-teatterissa vuonna 1963 ja jatkui myöhemmin TV2Teatterissa.

Hämeenlinnassa autoilijaisän elättämään perheeseen syntyneen ohjaajan tunnetuimpia tv-töitä olivat muun muassa Meidän herramme muurahaisia, Lapsuuteni, Tehtaan varjossa, Sotaerakko ja Siunattu hulluus. Lajinsa perusteoksiin kuuluvien tv-töiden myötä jalostunutta intiimiä ilmaisuaan Mollberg myöhemmin hyödynsi näytelmäelokuvissaan.

Rauni Mollbergin elokuva Tuntematon sotilas

Useita palkintoja

Rauni Mollbergille kertyi runsaasti tunnustusta työstään. Vuonna 1989 akateemikon arvon saanut Mollberg keräsi uransa aikana lukuisia palkintoja. Jussi-palkinnon hän pokkasi viidesti ohjaajana ja kerran tuottajana. Pro Finlandia -mitalin Mollberg sai vuonna 1980. Kirkon elokuvapalkinto hänelle ojennettiin vuonna 1968.

Taiteilijaprofessorina vuosina 1978-1988 ollut Mollberg sai palkintoja myös ulkomailta. Hän vastaanotti ohjaajapalkinnon Napolissa vuonna 1978, Locarnon elokuvajuhlien ohjaajapalkinnon vuonna 1980 ja Bruggen elokuvafestivaalien Northern Light -ohjaajapalkinnon vuonna vuonna 1992.

Aika hyvä ihmiseksi

Elokuvatutkija Sakari Toiviaisen mukaan Mollberg on "luonut tuotannon, joka kaikessa suppeudessaan kuuluu suomalaisen elokuvan näyttävimpiin ja kantavimpiin".

Professori Peter von Bagh kirjoitti elokuvasta Aika hyvä ihmiseksi näin:

-Kysymyksessä on itse asiassa hyvin kunnianhimoinen tavoite kuvata pienen muodon ja mosaiikin lävitse yhäkin vaikeasti lähestyttävää aikaa: 1920-luvun kansalaisyhteiskunnan muotoutumista sen pienimpien atomien kautta, pihapiiristä käsin, unohtamatta sitä, miten vuoden 1918 suuri, traagisesti jakava skisma vaikuttaa ihmismielessä.

-Kansalaissota on mukana myös takautumissa, joita tavallaan olisi houkuttelevaa pitää turhina. Niissä on kuitenkin aivan oma ytynsä. Ne ovat kuva hajanaisesta, sietämättömästä mutta inhimillisesti ymmärrettävästä sodasta. Siitä on poistettu kaikki glooria ja kaikki sankarillisuus - näitä sävyjä Mollberg myöhemmin tavoitteli Tuntemattomassa sotilaassaan.

Rauni Mollberg työskenteli taiteilijaprofessorina vuosina 1978-1988, ja akateemikon arvonimen hän sai 1989.

Mollberg oli syntynyt 15. huhtikuuta 1929 Hämeenlinnassa. Hän valmistui Suomen teatterikoulusta 1950 ja työskenteli sen jälkeen näyttelijänä ja ohjaajana muun muassa Kuopiossa. Vuonna 1963 hän aloitti ohjaajana Yleisradion tv-teatterissa.

(MTV3-STT)