Raskaalla liikunnalla voi pysyä ikäistään nuorempana – näin sanoo tuore tutkimus, jonka tulos yllätti tutkijankin

8:50
Video: Asiantuntijan mukaan moni ikäihminen liikkuu liian vähän.

Tuore tutkimustieto paljastaa, että ikääntymiseen ja elinikään vaikuttavat elintapatekijät alkavat vaikuttaa jo nuorena aikuisena. Tämän vuoksi hengästyttävän liikunnan harrastaminen kannattaa aloittaa varhain.

Säännöllisellä ja raskaalla liikunnalla voi vaikuttaa epigeneettiseen ikään. Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimustiedon mukaan korkea vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus on yhteydessä hidastuneeseen epigeneettiseen ikääntymiseen.

Tutkimuksessa mukana olleet vapaa-ajan liikuntaa harrastaneet iäkkäät kaksoset olivat jopa kaksi vuotta nuorempia epigeneettiseltä iältään kuin sisaruksensa, jotka liikkuivat vähemmän. Myös nuorten kaksosten aineistossa vapaa-ajan aktiivisuus oli yhteydessä epigeneettiseen ikään.

– Liikunnan intensiteetillä näyttää olevan väliä, sillä kovatehoisen liikunnan harrastamisen yhteys ikääntymiseen oli voimakkain, kertoo asiaa tutkinut filosofian maisteri Anna Kankaanpää.

– Yllätyin tutkimustuloksessa siitä, että epigeneettinen ikä oli yhteydessä liikuntaan. Aiempien tutkimusten perusteella on raportoitu, että liikunnalla ei olisi yhteyttä epigeneettiseen ikään. Uusilla, aiempaa paremmilla, mittareilla todistimme asian toisin, hän jatkaa.

Tutkimuksen perusteella Kankaanpää ei uskalla sanoa, kuinka paljon liikuntaa pitää harrastaa, jotta epigeneettinen ikä laskisi.

– Kannattaa harrastaa hengästyttävää liikuntaa, eikä pidä kuormittaa itseään liikaa töissä, hän kiteyttää.

Tupakka erityisen paha

Tupakoinnilla on voimakas vaikutus epigeneettiseen ikään, myös passiivinen tupakointi vaikuttaa siihen. Myös ravinnolla ja painoindeksillä on myös merkitystä.

– Säännöllinen tupakointi vaikuttaa epigeneettiseen ikään elintavoista eniten. Myös ravinnolla ja painoindeksillä on merkitystä. Mitä korkeampi painoindeksi, sitä korkeampi on epigeneettinen ikä.

Tutkimuksen aineisto koostui 21–25 -vuotiaista kaksosista sekä 50–74 -vuotiaista kaksospareista, jotka erosivat fyysisen aktiivisuuden osalta toisistaan vähintään 32 vuoden ajalta. Kaksostutkimuksessa perimän vaikutus on kontrolloitu. Tutkimuksessa epigeneettistä ikää mitattiin kolmella epigeneettisellä kellolla. Ikäarviot lasketaan verinäytteestä mitattujen DNA:n metylaatiotasojen perusteella.

Vielä julkaisematon tutkimus liittyy Kankaanpään valmisteilla olevaan väitöskirjaan. Tutkimuksessa on tarkoitus vielä selvittää muiden tekijöiden, kuten stressin ja alkoholinkäytön vaikutusta epigeneettiseen ikään.

Anna Kankaanpää ja hänen tutkimusryhmänsä voittivat ensimmäisen palkinnon Liikuntatieteellisen Seuran ja Liikuntalääketieteen keskusten järjestämässä Vuoden 2019 liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailussa. Liikuntalääketieteen päivien yhteydessä järjestettyyn kilpailuun osallistui tänä vuonna kaikkiaan 40 suomalaista liikuntalääketieteellistä tutkimusta. 

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja