Ranskalaista samppanjaa kypsytetään Lohjan kalkkikivikaivoksen uumenissa – kellarimestari Cyril Brun suunnittelee vitsistä alkaneen kokeen laajentamista

2:03
Samppanjakellari kaivoksessa Lohjalla.

Samppanjatalon Charles Heidsieckin kellarimestari Cyril Brun suunnittelee laajentavansa samppanjan kypsytyskokeiluaan Lohjan kalkkikivikaivoksessa.

– Kaikki alkoi lähes tulkoon vitsistä, mutta nyt kysymyksessä on tieteellinen koe. Olemme oppineet uusia asioita viinintekijöinä. Lämpötilalla on iso vaikutus viinin ikääntymiseen, toteaa Brun.

Brun on niin innostunut ensimmäisen vuoden tuloksista ja kun hän kuuli, että vastaavia sopivia luolia löytyy vielä syvemmältä. Hän pohtii, että sinne voisi sijoittaa vakiokokoja isompia pulloja.

Reimsissä kalkkikivikellarit sijaitsevat vain 30 metrin syvyydessä, kun Lohjalla jälkikypsytys tapahtuu peräti 170 metrin syvyydessä. Kaivoksen suulta matkaa kertyy kellarille peräti kilometrin verran.

 – Lohjalla kalkkikivi on marmorityyppistä ja jopa vanhempaa kuin Ranskan liitumaisempi kalkkikivi, kertoo geologi Håkan Pihl Nordkalkilta.

Kaivos saman ikäinen kuin Reimsin kalkkikellarit

Brun sai idean kuultuaan suomalaisilta vierailtaan Tytyrin kalkkikivikaivoksesta, joka on perustettu 1800-luvulla eli samaan aikaan kuin Charles Heidsieck hankki Ranskasta roomalaisajoilta peräisin olevat Reimsin kalkkikellarit. 

– Kuten näet kosteusprosentti on täällä 99. Kosteus on alkanut syövyttää etikettiä. Kosteus on sama kuin meidän omissa kellareissamme, mutta lämpötila on avainasemassa. Pullo on niin kylmä, että sitä voi juuri ja juuri kädessä. Normaalisti pullot ikääntyvät 10 asteessa, mutta täällä lämpötila on noin 4,5 astetta. Tiedämme, että se hidastaa tai pysäyttää ikääntymisen samppanjapullossa, valottaa Brun koetta.

Luolassa kypsytettyä samppanjaa ei ole kaupan, mutta sitä pääsi maistelemaan Grand Champange tapahtumassa Helsingissä. 

Vieressä Reimsissä kypsytetty samppanja.

 Mitä eroa on luolasamppajalla ja tavallisella?

– Eron huomaa jo tuoksussa. Tämä luolasamppanja on vähän raikkaampi ja jollain tavalla kevyempi, arvioi Heli Savola.

Mari Laaksonen taasen toteaa, että samppanja on niin freesi, että se sopisi hyvin kotimaisten kalaruokien kanssa.

Kiinnostus kokeilua kohtaan oli niin suuri, että Brunin luennot Grand Champange - tapahtumassa olivat loppuunmyytyjä.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja