Valmistusvuosi 1990. Ohjaus Hannu Seikkula. Käsikirjoitus Aake Kalliala ja Pirkka-Pekka Petelius. Kuvasuhde 14:9, monoääni. Kesto 87 min.
Hymyhuulet- ja Pulttibois-sarjoista tutut vitsejä vääntävät bensismuusikot Rampe (Petelius) ja Naukkis (Kalliala) saivat lopulta oman elokuvan. Trio Erektus -yhtyeen Rampe ja Naukkis työskentelevät muusikkoina rakennustyömaan ruokalassa. Jatkuvaan pottuiluun kyllästyneinä he ottavat loparit ja uhoavat kuukauden päästä heittävänsä Stadikalla liveaid-keikan. Tietenkään kukaan ei tule paikalle. Rampe ja Naukkis päättävät kuvata videon biisistä Tuuliviiri ja toivovat sen poikivan keikkoja. Pian eräs ohjelmatoimisto palkkaakin miehet vakituisiksi muusikoiksi eräälle bensa-asemalle. Kaikki ei kuitenkaan ole sitä, miltä näyttää ja pian sankarikaksikkomme on pahassa pulassa.
Rampe ja Naukkis -sketsit olivat aikanaan hauskoja osia Hymyhuulissa ja Pulttiboisissa. Ikävä kyllä homma ei kestä kokopitkää leffaa. Päähenkilöt jaksavat hauskuuttaa hetken, mutta sitten alkaa jutut maistua puulta. Kuvasiirto on kelvollinen. Monoääni saattaa ahdistaa monia, mutta eipä tätä leffaa katsoessa välttämättä mitään äänimaailman äärirajoja tarvitsekaan tavoitella. Pääosassa leffassa on Rampen ja Naukkiksen sähellys eikä siihen hienoa taustamusaa tarvita.
Ekstrana on leffan traileri, joka on 80-luvun tyyliin hyvin pelkistetty mainos tulevasta elokuvasta, eikä mikään minielokuva, jossa näytetään etukäteen leffan parhaat palat. Tarkoitettu Suomi-komedian fanien hyllyyn filmografiaa täydentämään.
Leffa: **
Levy: *
Teksti: Toni van der San