Tänään lausuntokierrokselle lähtevä asevelvollisuuslain muutosesitys mahdollistaa reserviläisten käytön rajaturvallisuuden ollessa uhattuna. Rajavartioston reserviläisiä voidaan määrätä kertausharjoitukseen tarvittaessa pikavauhdilla. Lopullisen päätöksen reserviläisten käytöstä tekee presidentti.
Uuden lain tavoitteena on lisätä keinovalikoimaa rajaturvallisuuden takaamiseksi tilanteessa, jossa suurempi määrä lisähenkilöstöä on tarpeen. Sotilaallisen valmiuden kohottamisen rinnalle uudeksi kertausharjoitusperusteeksi nousee nyt siis myös rajaturvallisuuden poikkeuksellinen häiriötilanne.
Lakimuutos tehdään rajavartiolaitoksen ja sisäministeriön pyynnöstä. Tänään lakiesitystä taustoitti kuitenkin puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.), koska asevelvollisuuslakiin liittyvät asiat kuuluvat puolustusministeriölle.
Laki lähtee tänään nopealle lausuntokierrokselle, joka päättyy 26.5. Tavoitteena on saada laki voimaan vielä ennen eduskunnan kesätaukoa.
Rajalle voidaan käskeä nopeasti
Uusi laki koskee vain pientä osaa reserviläisistä eli heitä, jotka on sijoitettu rajavartioston reserviin. Koko rajavartioston vahvuus on noin 10 000 henkilöä, ja heistä kantahenkilökuntaan kuuluu noin neljäsosa.
Normaalisti kertausharjoituksesta ilmoitetaan kolme kuukautta etukäteen, mutta rajaturvallisuustehtäviin voidaan määrätä periaatteessa niin nopeasti kuin se on teknisesti mahdollista. Kerrallaan harjoitukseen voidaan määrätä enintään 30 päivän ajaksi.
Myös rajaturvallisuustehtävän velvoittavuus on suurempi kuin normaalin kertausharjoituksen. Vapautuksia ja lykkäyksiä on siis vaikeampi saada.