Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Erja Rappen mukaan puutarhan hoito on maailman yleisin harrastus - ja ehkä myös paras mahdollinen. Lue, miksi sinunkin kannattaa upottaa sormesi multaan!
Toiminnallista puutarhaterapiaa käytetään erityisesti mielenterveyspotilaiden ja vanhusten kuntouttamisessa, mutta kasveja kaitsetaan terapia-mielessä myös esimerkiksi vankiloissa. Terapeuttiseen puutarhanhoitoon perehtyneen maatalous- ja metsätieteiden tohtorin Erja Rappen mukaan myös kiireinen city-ihminen hyötyy puutarhan hoidosta.
– Voin ilman muuta suositella puutarhassa työskentelyä kaikille. Se on mitä parhainta vapaa-ajan toimintaa ihmisille, jotka muuten tuskailevat sisätiloissa aivoille vaativissa tehtävissä, Rappe kannustaa.
Terapeuttinen puutarhatyö juontaa juurensa Suomessakin jo 1800-luvun puoliväliin. Jo silloin havaittiin, että puutarhassa työskentely lievittää esimerkiksi mielenterveyspotilaiden oireita. Vaikka lääkkeitä ei mielenterveystyössä vielä käytettykään, uskottiin ihmisen omien voimavarojen löytämisen auttavan, Rappe kertoo.
Hän selittää, että rauhoittava ympäristö, vuorovaikutus kasvien kanssa ja onnistumisen kokemukset kasvattavat itsetuntoa, ja auttavat siten kuntoutumisessa. Hyvinvointi kasvaa kohisten.
Stressi lievittyy jo viidessä minuutissa
Terapeuttisessa puutarhanhoidossa yhdistyvät sekä luontoympäristön vaikutukset hyvinvointiin että luonnossa toimimisen hyödyt.
– Luontoympäristö ja kasvillisuus elvyttävät ihmistä, ja kun ihminen elpyy, hänen voimavaransa palaavat. Stressitila lievittyy mitattavasti, ja kehon vireystila laskee, Rappe kertoo.
Jo viiden minuutin oleskelu puutarhassa tai vaikkapa puistossa karkottaa stressiä. Puolen tunnin jälkeen voidaan Rappen mukaan havaita muitakin muutoksia: tarkkaavaisuus tehostuu, ja ihminen pystyy keskittymään paremmin. Luonto lumoaa ja saa irtautumaan arjen ankeudesta, Rappe kuvailee.
