Putin kiistää Venäjän olleen Ukrainan Krementshukin ostoskeskusiskun takana – "Kukaan meidän keskuudestamme ei ammu noin vain, umpimähkäisesti"

Turkmenistanin pääkaupungissa Ashgabatissa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa iskua kommentoinut Putin väittää, ettei Venäjän asevoimat iske siviili-infrastruktuuriin. Hänen mukaansa Venäjällä on täysi kykeneväisyys tietää, mitä sijaitsee missäkin.

– Kukaan meidän keskuudestamme ei ammu noin vain, umpimähkäisesti. Tavallisesti se tehdään kohteisiin liittyvien tiedustelutietojen pohjalta, Putin sanoi ja kertoi iskuissa käytettävän korkean tarkkuuden aseita.

– Olen tällä hetkellä vakuuttunut, että kaikki tehtiin juuri tällä tavalla, hän jatkoi.

Ukraina ja länsimaat ovat syyttäneet Venäjän olleen iskun taustalla ja syyllistyneen toistuvasti siviileihin kohdistuneisiin iskuihin Ukrainassa käymänsä hyökkäyssodan yhteydessä.

Krementshuk sijaitsee Ukrainan keskiosassa noin 330 kilometriä maan pääkaupungin Kiovan kaakkoispuolella.

Ohjusiskua tutkitaan mahdollisena sotarikoksena

Britannian puolustusministeriön sotilastiedustelu arvioi aiemmin olevan mahdollista, että Venäjän ohjusiskun ostoskeskukseen oli tarkoitus osua läheiseen kohteeseen.

Sen mukaan Venäjän epätarkkuus pitkän kantaman iskuissa on ennenkin johtanut suuriin siviiliuhrien määriin. Venäjän pula nykyaikaisemmista tarkoista aseista sekä iskujen kohdentamisen suunnittelijoiden ammatilliset puutteet johtavat erittäin todennäköisesti uusiin siviiliuhreihin, puolustusministeriö arvioi.

Venäjä on aiemmin väittänyt, että sen ohjukset oli kohdistettu asevarastoon.

Iskua ostoskeskukseen tutkitaan mahdollisena sotarikoksena, Ukrainan valtakunnansyyttäjä Iryna Venediktova kertoi yhdysvaltalaiselle NBC:lle tapahtumapaikalla.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on sanonut valvontakameran tallentaman videon todistavan, että isku ostoskeskukseen oli tahallinen. Videon julkaisi muun muassa brittilehti Guardian keskiviikkona.

Videokuvassa näkyy, kuinka ohjus iskeytyy rakennukseen.

Amnesty International: Mariupolin teatterin isku ilmiselvä sotarikos

Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International sanoo, että maaliskuussa Etelä-Ukrainan Mariupolin teatteriin kohdistunut ilmaisku on ilmiselvä sotarikos. Järjestön tuoreessa raportissa käydään läpi, miten venäläisjoukot iskivät tarkoituksenmukaisesti ukrainalaissiviilien suojana toimineeseen teatteriin.

– Tähän asti olemme puhuneet epäillystä sotarikoksesta. Nyt voimme selkeästi sanoa, että se oli sellainen ja että sen toteutti Venäjän asevoimat, Amnesty Ukrainan johtaja Oksana Pokalshuk sanoi uutistoimisto AFP:lle.

Järjestö sanoo, että teatteri oli tunnistettavissa siviilikohteeksi ja sen etupihalle oli kirjoitettu jättimäisin kirjaimin venäjäksi "lapsia" osoittamaan, että rakennuksessa oli paikalla alaikäisiä. Teksti oli niin suuri, että se oli nähtävissä satelliittikuvista.

Suomen Amnestyn tiedotteen mukaan iskussa kuoli ainakin 12 siviiliä ja useita haavoittui tai loukkaantui, mutta uhrien määrä on todennäköisesti suurempi. Iskun aikana teatterissa ja sen lähistöllä oli satoja siviilejä.

Amnestyn tutkijat haastattelivat tuoretta raporttia varten kymmeniä iskusta selvinneitä, tutkivat asejärjestelmiä ja keräsivät digitaalista todistusaineistoa. Järjestön mukaan aineisto osoittaa, että venäläishävittäjä todennäköisesti pudotti kaksi 500 kilon pommia, jotka räjähtivät samanaikaisesti lähellä toisiaan.

Järjestö ei löytänyt aineistoa, joka olisi tukenut Venäjän väitettä, että kyse oli lavastetusta hyökkäyksestä.

Ukraina katkaisi välinsä Syyriaan

Ukraina on katkaissut diplomaattiset suhteensa Syyriaan tämän tunnustettua Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyden, Ukrainan Zelenskyi kertoi myöhään keskiviikkona.

Ukrainalaispresidentti kuvaili Syyrian toimia arvottomaksi tarinaksi. Hänen mukaansa paine asettaa pakotteita Syyrialle on nyt aiempaakin suurempi. Zelenskyi kommentoi asiaa viestipalvelu Telegramissa julkaistulla videolla.

Syyrian hallinto tunnusti Venäjän jälkeen ensimmäisenä maailmassa venäläismieliset separatistialueet itsenäisiksi. Syyrian on kerrottu lisäksi valmistautuvan solmimaan diplomaattiset suhteet separatistialueiden kanssa.

Venäjä tunnusti Donetskin ja Luhanskin itsenäisiksi helmikuussa juuri ennen hyökkäyssotansa aloittamista Ukrainassa.

Syyria seurannut Venäjän perässä ennenkin

Syyrian tämänviikkoinen päätös ei ole ensimmäinen kerta, kun maan hallinto on seurannut Venäjää jälkimmäisen tunnustaessa separatistialueita entisissä Neuvostotasavalloissa.

Vuonna 2018 Syyria tunnusti Georgiasta itsenäiseksi julistautuneiden Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäisyyden, minkä seurauksena Georgia katkaisi diplomaattiset välinsä Syyriaan.

Kansainvälisesti alueet tunnustetaan osaksi Georgiaa, mutta kourallinen valtioita on tunnustanut alueet itsenäisiksi.

Venäjä on tukenut vuodesta 2015 lähtien Syyrian hallintoa Lähi-idässä sijaitsevan maan käydessä sisällissotaa.