Droonisotaa käytäisiin Suomessa kuin Ukrainassa, Ukrainan sodan suomalainen veteraani sanoo.
Ukrainan asevoimissa pitkään palvellut suomalaissotilas ei niele usein esitettyä väitettä, jonka mukaan Suomessa droonisota olisi merkittävästi erilaista kuin Ukrainassa.
Suomessa mahdollisen droonisodan poikkeavuutta on perusteltu kylmän talven lisäksi erityisesti metsäisellä eli peitteisellä maastolla.
Ukrainan asevoimissa maaliskuusta 2022 lähtien ensin jalkaväkitaistelijana ja kahden haavoittumisen jälkeen kouluttajana toiminut Kasimir Piltti ei pidä metsiä merkittävänä ongelmana drooneille.
– Jos metsään mahtuu ihminen tai ajoneuvo, mahtuu sinne myös 10 tuumainen FPV (First Person View -drooni), Piltti toteaa MTV Uutisille.
Metsät myös heikentävät radiosignaaleja, joilla ohjataan suurta osaa drooneista.
Piltin mukaan tästä ongelmasta "voidaan puhua", mutta hänen kokemustensa perusteella jo nyt on olemassa vaihtoehtoja, joiden avulla metsä ei suuremmin häiritse radiosignaaleja.
– Se on tietenkin vaikeampaa, mutta ei millään lailla mahdotonta tänä päivänä, Piltti sanoo.
Mitä säähän tulee, droonisota jatkuu Ukrainassa myös talvisin, minkä lisäksi Suomenkin talvet ovat laajassa osassa maata varsin leutoja.
Droonien käytöllä talvella on kyllä rajoitteensa, mutta ei pikkupakkanen sotimista estä.
– Jos sota tapahtuisi tänä päivänä [Suomessa], se olisi hyvinkin samankaltainen [kuin Ukrainassa], Piltti toteaa.
Lue myös: Suomi osti F-35-hävittäjät droonisodan aikana: "Idiootit"
Kasimir Piltti on haavoittunut Ukrainassa kahdesti. Nyt hän toimii kouluttajana 3. armeijakunnassa.MTV
80% tappioista
Droonien arvioidaan aiheuttavan Ukrainassa jopa 80 prosenttia kaikista henkilötappioista. Lisäksi ne ovat tehneet perinteisen panssarikaluston käytöstä rintamalinjan läheisyydessä liki olematonta.
Piltti palvelee Ukrainan 3. armeijakunnassa, joka toimii Donetskin ja Luhanskin alueilla Itä-Ukrainassa. Hänen mukaansa Venäjän hyökkäykset tylpistyvät tyypillisesti jo ennen etulinjaa juuri droonien vuoksi.
Ukrainan jalkaväessä Piltti soti vuosina 2022–2023, kunnes kahden haavoittumisen jälkeen hän siirtyi kouluttajaksi. Siinä tehtävässä hän toimii yhä.
Piltin mukaan droonit ovat muuttaneet sotaa Ukrainassa niin radikaalisti, ettei hän enää haluaisi olla jalkaväkisotilas.
– Jalkaväkimiehen homma on nyt todella kova. Täytyy olla nopea jaloistaan, hemmetin hyvä olemaan piilossa ja hemmetin hyvä ampumaan drooneja alas, Piltti sanoo.
Lue myös: Ilmavoimien komentaja työnsi lusikkansa "droonit vastaan hävittäjät" -soppaan
"Kaikki varmaan toivovat"
Suomessa eräänlainen droonihätä heräsi alkuvuodesta, kun ukrainalaisia drooneja löytyi maastosta. Nopeasti kävi selväksi, ettei Puolustusvoimat pystynyt edes havaitsemaan kaikkia ilmatilaan saapuneita drooneja.
Sittemmin Suomen ilmatilan valvontaa on tehostettu huomattavasti ja siihen osallistuu jatkossa myös Ruotsin ilmavoimat. Viimeksi keskiviikkona puolustusministeriö tiedotti epäilevänsä droonin loukanneen Suomen ilmatilaa Porvoon edustalla.
Elokuussa sotilaslähteet kritisoivat Helsingin Sanomien haastattelussa Puolustusvoimien droonikoulutusta. Se ei suomalaisupseerien mukaan vastaa sitä, mitä julkisuuteen on viestitty.
Piltti sanoo olevansa Suomen droonikoulutuksen suhteen julkisten lähteiden varassa. Hänellä on kuitenkin "vahva luotto" siihen, että Suomessa opitaan Ukrainasta ja toimintaa kehitetään tulevaisuuden tarpeisiin.
– Kaikki varmaan toivovat, että muutos tapahtuisi nopeammin, mutta myöskään nopeasti tällaisia muutoksia ei ole totuttu tekemään, eikä välttämättä ole aina paraskaan tehdä, Piltti sanoo.
