Puolustusministeri Häkkänen: Suomeen tulee Nato-esikunta ja maavoimien joukkoja

Suomeen tulee Nato-esikunta ja -joukkoja 2:49
Suomeen tulee Nato-esikunta ja -joukkoja

Suomi ja Ruotsi ovat menossa Natossa Norfolkin johtoportaan alle, kertoo puolustusministeri Antti Häkkänen (kok). 

Suomeen on myös tulossa maan tavoittelema maavoimien alaesikunta sekä jonkinlainen malli eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen läsnäolosta.

Yksityiskohdat eteentyönnetyistä joukoista selviävät myöhemmin, koska seuraavaksi suunnittelu siirtyy sotilaallisesti suunniteltavaksi. Ideana on joka tapauksessa taata rakenteet sille, että liittolaisten joukkoja saadaan siirrettyä maahan tarvittaessa hyvin nopeasti.

Häkkänen kertoi asiasta Naton päämajalla Brysselissä liittokunnan jäsenmaiden puolustusministerien kokouksen jälkeen.

– Se on Nato-esikunta, joka johtaa maasodankäyntiä Pohjois-Euroopan alueella, Skandinavian alueella. Ja se on erittäin painava tehtävä tälle Nato-esikunnalle. Suomella on siihen täysi osaaminen ja kyvykkyys yhdessä liittokunnan kanssa.

Tehtävänä on siis muun muassa varautuminen, valmistelu ja suunnittelu yhdessä Norfolkin yhteisoperaatioesikunnan ja Naton kokonaisjohtorakenteen kanssa.

Häkkänen kieltäytyi Reutersin mukaan paljastamasta komennon tarkkaa sijaintia tai sitä, kuinka monta Nato-joukkoa Suomeen sijoitetaan. Hän sanoi, että yksityiskohtainen suunnittelu on vielä kesken.

Naton uudessa komentorakenteessa kaikki Pohjoismaat kuuluisivat Pohjois-Atlantin puolustukseen suuntautuneen, Yhdysvalloissa sijaitsevan Joint Force Command Norfolkin alaisuuteen. Tämä sen sijaan, että uudet jäsenet Suomi ja Ruotsi jäisivät Naton itään suuntautuneen, Alankomaissa sijaitsevan Brunssumin komentokeskuksen alaisuuteen, Häkkänen sanoi.

– Näillä päätöksillä vahvistetaan Suomen ja samalla Pohjois-Euroopan turvallisuutta ja ne hyödyttävät merkittävästi koko liittokunnan turvallisuutta, hän sanoo uutistoimisto Reutersin mukaan. 

Natolle myös suurempi rooli Ukraina-tuessa

Perjantaina tuli viimein vahvistus myös sille, että Nato on valmis ottamaan nykyistä suuremman roolin Ukrainan tuen koordinoimisessa ja kouluttamisessa. Asiasta kertoi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg tiedotustilaisuudessa kokouksen jälkeen.

Käytännössä kyse on muun muassa erilaisesta Ukraina-avun koordinoinnista ja tarpeiden sekä lahjoitusten yhteensovittamisesta. Lisäksi Ukrainaa on määrä tukea rahallisesti sekä Nato-polusta koskevalla kirjauksella.

Naton pääsihteeri Stoltenberg on esittänyt, että Naton jäsenmaiden pitäisi jatkossakin sitoutua takaamaan vuosittain vähintään 40 miljardin euron tuki Ukrainalle. Tämän kokonaisuuden hyväksymisestä ei kuitenkaan torstaina kuultu uutisia hyväksymisestä.

Häkkänen palautti suurimman auki olevan kysymyksen siihen, että jokainen maa tietää, kuinka paljon Ukrainalle on tullut apua annettua. Erityisesti Euroopassa moni maa on hoitanut talouttaan ja talouspolitiikkaansa huonosti, Häkkänen sanoi.

– Julkiset taloudet ovat velkaantuneita ja kansantaloudella ei ole kasvukykyä. Se hyvin nopeasti johtaa siihen, että ei ole myöskään kykyä sitten taloudellisesti rahoittaa omia puolustusmenoja tai Ukrainan tukijärjestelyjä.

Viro: Näemme aukkoja

Naton puolustusministerikokous oli viimeisin ennen Naton heinäkuista huippukokousta Washingtonissa. Keskeiset aiheet olivat uskottavan tukikokonaisuuden löytyminen Ukrainalle sekä Naton pelote ja puolustus, joihin myös Suomen kannalta tärkeä komentorakenne liittyy.

Viron puolustusministeri Hanno Pevkur kommentoi kokoukseen saapuessaan Naton alueellisen puolustuksen tilannetta sanomalla, että siellä on yhä aukkoja.

– Näemme, että siellä on aukkoja. Ja täyttääksemme nämä aukot Viro on tehnyt yhdessä Baltian maiden kanssa aloitteen, että meidän on tarjottava uusia valmiuksia, Pevkur sanoi.

Baltian maat haluaisivat nostaa Nato-maiden puolustukseen käyttämän osuuden rajan suhteessa bruttokansantuotteeseen 2 prosentista 2,5:een. Noin 20 maan Naton 32 jäsenmaasta odotetaan ylittävän 2 prosentin rajan tänä vuonna.

Stoltenberg sanoi omassa tiedotustilaisuudessaan aukoista niin, että Nato on jo nyt valmis puolustamaan kaikkia liittokunan jäseniä. Hänen mukaansa siirtymä uusiin suunnitelmiin vie kuitenkin aikaa.

– Totta kai on jonkin verran työtä tehtävänä, jotta uuden puolustussuunnitelman vaatimukset täytetään.

Juttua päivitetty kauttaaltaan klo 16.57 ja kello 17.14.

Lue myös:

    Uusimmat