Mainos

Puoli miljoonaa suomalaista on vahvasti tuoksuherkkiä – ”Oireet ovat todellisia”

Suomessa on tuoreen kyselytutkimuksen perusteella noin puoli miljoonaa vahvasta tuoksuherkkyydestä kärsivää ihmistä. Lääketieteellistä diagnoosia ei ole olemassa, mutta pahimmillaan oireet voivat johtaa jopa työkyvyttömyyteen. 

– Tuoksuherkkyyttä on pidetty vähän sellaisena keski-ikäisten naisten valitustautina, Allergia-, Iho- ja Astmaliiton viestintäpalveluiden johtaja Niki Alanko pahoittelee.

Liiton tiistaina julkistaman kyselytutkimuksen perusteella naiset todella kärsivät tuoksuherkkyydestä yli kaksi kertaa miehiä yleisemmin ja iältäänkin tuoksuherkät kallistuvat vanhempaan ikäluokkaan. Kemikaaliasiantuntija Sanna Virtanen kuitenkin painottaa, että oireet ovat todellisia ja vaikuttavat merkittävästi elämänlaatuun.

– Tuoksuherkät saavat oireita haju- ja partavesistä, tuoksukynttilöistä, hiuslakoista ja muista hiusten muotoilutuotteista sekä voimakkaasti tuoksuvista kukista. Jotkut reagoivat myös homeelle, ilmanraikastimille tai pesu- ja huuhteluaineille, Virtanen luettelee.

Kyselyyn vastanneista 1 300 suomalaisesta joka kolmas arvioi itsensä tuoksuherkäksi. Vahvasti tuoksuherkkiä eli sellaisia, jotka olivat esimerkiksi hakeutuneet lääkäriin tuoksuherkkyyden takia, oli vastaajista noin joka kymmenes. Väestötasolla tämä tarkoittaisi noin puolta miljoonaa suomalaista.

Oireiden voimakkuus vaihtelee, mutta tavallisimpia ovat nuha, kutiseva nenä, päänsärky sekä silmäoireet. Joillakin esiintyy myös pahoinvointia, yskää, hengenahdistusta, kurkun karheutta, iho-oireita ja huimausta.

Harvinaisempia oireita ovat huulten ja limakalvojen turpoaminen, oksentelu, aivastelu, migreeni, hikoilu, väsymys, kipu poskionteloissa, makuhäiriöt, kognitiiviset ongelmat, ahdistus ja ärtymys – jopa niveloireet tai rytmihäiriöt.

– Vahvasti tuoksuherkistä 18 prosentilla nuha ja kutiseva nenä vaivasivat päivittäin, Virtanen sanoo.

”Ei ole olemassa mitään mittaria”

Tuoksuherkkyydestä on puhuttu jo vuosikymmeniä, mutta joidenkin tutkimusten perusteella vaiva on lisääntymään päin. Syytä tähän ei tiedetä.

– Emme tiedä, mikä tuoksuherkkyyden mekanismi on. On esitetty teorioita, että taustalla olisi esimerkiksi kemikaalialtistumista tai stressitekijöitä, Virtanen sanoo.

Tuoksuherkkyydelle ei ole olemassa lääketieteellisiä kriteereitä.

– Sen toteamiseksi ei voida tehdä laboratoriotestejä tai -kokeita. Kaikki lukuarvot oirehtivien määrästä perustuvat haastattelututkimuksiin eli siihen, mitä potilas itse kertoo. Ei ole olemassa mitään mittaria, jolla voisi mitata, että nyt olet tuoksuherkkä. Se perustuu potilaan omiin tuntemuksiin.

Virtanen huomauttaa, että tuoksuherkkyys on täysin eri asia kuin allergia.

– Allergiassa elimistö tuottaa igE-vasta-aineita, tuoksuherkkyydessä ei.

Vahvasti tuoksuherkistä lähes 70 prosenttia ilmoitti kyselyssä käyttävänsä antihistamiinilääkitystä, noin kolmannes myös särkylääkkeitä ja kortisonipohjaisia suihkeita. Hengityssuojain oli tarpeen vajaalle kymmenelle prosentille.

Yli puolet vahvasti tuoksuherkistä vastaajista kertoi myös olleensa joskus poissa töistä tuoksuherkkyyden takia. Kolmannes vältteli tietoisesti esimerkiksi julkista liikennettä, ravintoloita tai teattereita.

– Minulle tulee jonkin verran yhteydenottoja siitä, miten kehtaisi sanoa tilanteesta esimerkiksi työkaverille, Virtanen kertoo.

– Olisi tärkeää, että työpaikoilla ja palveluammateissa huomioitaisiin tuoksuherkät käyttämällä mahdollisimman mietoja hajusteita, Alanko lisää.

Susanna luuli ostaneensa unelmakodin – perhe joutuikin homehelvettiin

Kummalliset oireet alkoivat piinata Susanna Makaroffia ja tämän perhettä, kun he muuttivat viisi vuotta sitten uuteen kotiin. Unelmasta tulikin painajainen. Makaroff vieraili Huomenta Suomessa elokuussa 2017.

Mainos

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.