Suomessa on tuoreen kyselytutkimuksen perusteella noin puoli miljoonaa vahvasta tuoksuherkkyydestä kärsivää ihmistä. Lääketieteellistä diagnoosia ei ole olemassa, mutta pahimmillaan oireet voivat johtaa jopa työkyvyttömyyteen.
– Tuoksuherkkyyttä on pidetty vähän sellaisena keski-ikäisten naisten valitustautina, Allergia-, Iho- ja Astmaliiton viestintäpalveluiden johtaja Niki Alanko pahoittelee.
Liiton tiistaina julkistaman kyselytutkimuksen perusteella naiset todella kärsivät tuoksuherkkyydestä yli kaksi kertaa miehiä yleisemmin ja iältäänkin tuoksuherkät kallistuvat vanhempaan ikäluokkaan. Kemikaaliasiantuntija Sanna Virtanen kuitenkin painottaa, että oireet ovat todellisia ja vaikuttavat merkittävästi elämänlaatuun.
– Tuoksuherkät saavat oireita haju- ja partavesistä, tuoksukynttilöistä, hiuslakoista ja muista hiusten muotoilutuotteista sekä voimakkaasti tuoksuvista kukista. Jotkut reagoivat myös homeelle, ilmanraikastimille tai pesu- ja huuhteluaineille, Virtanen luettelee.
Kyselyyn vastanneista 1 300 suomalaisesta joka kolmas arvioi itsensä tuoksuherkäksi. Vahvasti tuoksuherkkiä eli sellaisia, jotka olivat esimerkiksi hakeutuneet lääkäriin tuoksuherkkyyden takia, oli vastaajista noin joka kymmenes. Väestötasolla tämä tarkoittaisi noin puolta miljoonaa suomalaista.
Oireiden voimakkuus vaihtelee, mutta tavallisimpia ovat nuha, kutiseva nenä, päänsärky sekä silmäoireet. Joillakin esiintyy myös pahoinvointia, yskää, hengenahdistusta, kurkun karheutta, iho-oireita ja huimausta.
Harvinaisempia oireita ovat huulten ja limakalvojen turpoaminen, oksentelu, aivastelu, migreeni, hikoilu, väsymys, kipu poskionteloissa, makuhäiriöt, kognitiiviset ongelmat, ahdistus ja ärtymys – jopa niveloireet tai rytmihäiriöt.
