Marraskuussa alkanut pullopostimysteeri on nyt saanut päätöksen. Yli 30 vuotta sitten pullopostin kirjoittaneen ja pullon rakennukseen piilottaneen Sepon henkilöllisyys selvisi.
MTV Uutiset kertoi aiemmin, että Petri Lehtirannan rakennusfirma oli kunnostamassa Lohjalla sijaitsevaa entiselle tilalle kuulunutta rakennusta, kun sen lattian alta löytyi hieman erikoisempi pulloposti.
Alkon korkilla varustetun pullo sisällä oli kirje ilmeisesti taloa aiemmin kunnostaneelta kirvesmieheltä.
– Tämän talon kirvestyöt remontoi Seppo Saarela Karnaisista. Työ alkoi syksyllä 1988 ja tulee valmiiksi herra ties koska? Piipun ja takan teko kesti yli 2 kuukautta. Nyt olen tehnyt lattioita pari päivää, yli puolet on tehty. Ulkona sataa vettä. 15.1.1989 kello 18.10, Seppo Saarelan allekirjoittamassa kirjeessä lukee.
Rakennusmestari Lehtiranta kertoi tuolloin MTV Uutisille toivovansa, että hän löytäisi kirjeen kirjoittaneen kirvesmiehen. Tämä mies löytyi useiden yhteydenottojen jälkeen, Lehtiranta paljastaa MTV Uutisille nyt joulukuun alussa.
– Kirvesmies Seppo Saarelan elämänkumppanilta tuli viesti. Kävi ilmi, että Seppo oli muutama vuosi sitten kuollut. Ei päästy viemään kirjettä hänelle. Hän kertoi, että Seppo oli lempinimeltään Saku, hän oli oikein pidetty ja tunnettu kirvesmies Lohjan seudulla, Lehtiranta kertoo.
Remontti vaihtui uudeksi rakkaudeksi
Lehtirantaan yhteyttä ottanut Ritva kertoi, että Saku oli elänyt elämänsä avioliitossa siihen saakka, kunnes hänen vaimonsa oli kuollut viitisentoista vuotta sitten. Tämän jälkeen Seppo oli jatkanut remonttien tekoa, kunnes eräänä päivänä lempi leimahti jälleen.
– Saku oli ollut yksin ja teki remontteja. Niin hän kerran meni Ritvalle tekemään remonttia ja jäi sinne asustelemaan remonttikohteeseen, Lehtiranta hymähtää.
– Rouva kertoi, että hän on moderni nainen ja Saku oli vanhan kansan mies. Kovin mukavaa heillä oli ollut, vaikka näkemykset olivatkin hieman erilaiset.
"Viesti haudan takaa"
Viesti niin sanotusti haudan takaa ilahdutti leskeä. Uutinen kirjeestä oli positiivinen asia ja toi paljon hyviä muistoja mieleen. Mutta toki äänessä painoi haikeus ja kaipaus, Lehtiranta kuvailee.