Professorin mukaan köyhyys periytyy Suomessa: "Terveys- ja hyvinvointierot unohtuvat, kun tehdään politiikkaa"

Terveyserot Suomessa ovat lääketieteellisen sosiologian professori Ossi Rahkosen mukaan poikkeuksellisen suuria.

– Varsin tuore tutkimus Helsingin yliopistosta kertoo, että miesten elinajanodotteessa on ylimmän ja alimman tuloryhmän kohdalla kymmenen vuoden ero, kun jakaa tuloryhmät viiteen eri ryhmään, Helsingin yliopistossa työskentelevä Rahkonen kertoo.

– Se kuvaa sitä, että Suomessa on isot terveyserot, jotka heijastavat muita hyvinvointieroja, joita on koulutuksessa, työllisyydessä ja asumisessa.

Erot istuvat sitkeinä

Rahkonen muistuttaa, että tuloerot, työttömyys ja vähäinen koulutus heijastuvat ihmisen terveyttä heikentävään käyttäytymiseen, esimerkiksi päihteiden käyttöön. Terveyserojen hän on nähnyt istuvan sitkeinä. 

– Jos tutkitaan Länsi-Eurooppaa, Suomessa terveyserot ovat keskimääräistä suuremmat, eritoten kuolleisuuserot. Sitä on kovasti tutkijapiireissä ihmetelty, Rahkonen sanoo.

– Suomi on monessa mielessä ihan toimiva hyvinvointivaltio ja silti terveyserot ovat säilyneet hyvin sitkeinä.

Lue myös: Tutkimus: Köyhyys madaltaa omanarvontuntoa ja altistaa syrjäytymiselle – espoolainen Jutta: "Viime kuussa söin pelkkää leipää"

Professori muistuttaa, että köyhyydessä on periytyviä elementtejä.

– Hyvinvointierot ovat ylisukupolvisia, perheissä siirtyviä. Jos halutaan terveyseroja kaventaa, pitäisi puuttua hyvin paljon myös muihin hyvinvointieroihin. 

Päätösten vaikutuksia tulisi arvioida

Ossi Rahkonen huomauttaa varhaisesta puuttumisesta.

– Tärkeintä olisi se, että pystyttäisiin puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa väestön hyvinvointiin, eritoten vähävaraisiin perheisiin, professori toteaa.

– Pidettäisiin parempaa huolta vähäosaisista perheistä. Että köyhyys, huono terveys ja huono koulutus ei uusiutuisi.

Rahkonen kannustaa pitkäjänteisempään päätöksentekoon. 

– Terveyserot ja hyvinvointierot unohtuvat sitten, kun politiikkaa tehdään. Sen takia olisi hyvä, että olisi jonkinlainen systeemi, että aina kun tehdään joku poliittinen päätös, siinä olisi jonkinlainen arviointi siitä, että miten tämä vaikuttaa väestön hyvinvointieroihin.