Mainos

Tutkimus: Köyhyys madaltaa omanarvontuntoa ja altistaa syrjäytymiselle – espoolainen Jutta: "Viime kuussa söin pelkkää leipää"

2:16
THL:n köyhyystutkimus: Köyhyys madaltaa omanarvontuntoa ja altistaa syrjäytymiselle.

Sosiaaliturvan toimenpiteet ja yleiset asenteet yhdistettynä talousvaikeuksiin madalsivat omanarvontuntoa ja altistivat syrjäytymiselle. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen köyhyyttä käsittelevästä tutkimuksesta.

Yli 800 ihmisen köyhyyskirjoituksen joukosta THL:n tutkijat analysoivat 50 kirjoitusta, joista selvisi, että köyhät miehet kokevat köyhiä naisia syvempää arvottomuutta.

– Köyhät naiset pystyvät liikkumaan kahden sukupuoliroolimallin välillä eli sekä löytämään arvokkuutta siitä perheestä että siitä palkkatyöstä, jos sellainen on, kertoo kehittämispäällikkö Reetta Siukola.

– Kun taas miehillä se tuoli keikkuu yhden jalan varassa. Että jos se palkkatyö puuttuu, niin kokemus omasta arvokkuudesta, sekä itsen, lähipiirin ja instituutioiden näkökulmasta horjuu.

Kamppailu sosiaaliturvasta korventaa

Sosiaaliturvaan liittyvät toimenpiteet ja yleiset asenteet yhdistettynä taloudellisiin vaikeuksiin madalsivat omanarvontuntoa niin miehillä kuin naisillakin ja altistivat heidät syrjäytymiselle.

– Miehillä heijastui myös sellaista, että köyhyys ja kokemus arvottomuudesta johti ajattelemaan, että he eivät ehkä voi edes olla perheellisiä, että perheellistyminen näkyi heidän tulevaisuushorisontissaan mahdottomana tai ainakin vaikeana, kehittämispäällikkö sanoo.

Välttääkseen leimautumista ja häpeää, monet kirjoituksilla osallistuneet kertoivat vetäytyvänsä sosiaalisista suhteista. Arvostusta tai sen puutetta muokataan myös yhteiskunnan rakenteissa.

– Näiden kertomusten perustella voidaan sanoa, että institutionaalinen katse ja institutionaalinen kohtaaminen, se on yksi niitä tekijöitä, joka tuottaa arvottomuuden kokemusta selvästi, Siukola jatkaa.

Rahan puute näkyy

Espoolainen Jutta Koponen kokee, että rahan puute vaikuttaa mielenterveyteen.

– Viime kuussa minulla ei ollut ruokaan rahaa, söin pelkkää leipää. Piti koiran leikkaus maksaa, sanoo Koponen.

Miten sosiaalityöntekijät suhtautuvat siihen, että sinulla ei ole varaa syödä?

– He ovat vaan, että pitäisi yrittää jotenkin pärjätä. Että niiden rahojen pitäisi jotenkin riittää, mutta ei ne välillä oikein riitä.

Tulevaisuus huolettaa

Opinnot keskeytyivät keväällä voimien vähetessä. Koponen ennakoi, että edessä on sairausloma ja taistelu masennusta vastaan. Lohtua hän saa kavereista.

– Yritän aina miettiä, että jos joku tulisi kanssani jonnekin, kun olen yksinäinen.

Koponen toivoo, että hän saisi ensi kuussa toimeentulotukea.

– Välillä ei saa kaikkia tukia. Toivottavasti saan ensi kuussa toimeentulotukea. Muuten raha riittäisi vain vuokraan eikä jäisi rahaa ruokaan.

Varattomuus ei tarkoita, etteikö Jutta Koponen uskoisi huomiseen.

– Unelmoin siitä, että voisin tehdä laulun. Ja tehdä maailmasta jotenkin vähän paremman paikan.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja