Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan hybridiuhat on otettava huomioon valmiuslakia uudistettaessa. Jos pakolaismäärät nousevat, Suomen on mietittävä myös omaa vastaanottokykyään.
Valko-Venäjältä on tullut Liettuaan viime aikoina poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita sen jälkeen, kun EU hyväksyi kesäkuussa lisäpakotteita Valko-Venäjää vastaan.
Ilmiö on tuonut mieleen loppuvuoden 2015, jolloin Suomeen tuli Venäjältä yhtäkkiä paljon tavanomaista enemmän turvapaikanhakijoita.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo MTV Uutisten SuomiAreena-haastattelussa, että samanlainen tilanne on Suomessa tulevaisuudessa yhä mahdollinen.
Nyt olisi syytä varautua.
– Meillä pitäisi olla hyvin tarkka käsitys siitä, jos esimerkiksi itäraja uudelleen aukeaa, mitä me silloin todella teemme, Niinistö toteaa.
Presidentti on käynyt asiasta keskustelua hallituksen kanssa.
– Odottelen oikeastaan vieläkin, että hallitus tekee vähän lisäselvitystä, että mikä se meidän vastauksemme on, Niinistö kertoo.
Valmiuslaki avattava kaikilta tarpeellisilta osin
Hallituksen ministerit pääministeri Sanna Marinista (sd.) lähtien ovat koronakriisin aikana nostaneet usein esille tarvetta valmiuslain uudistamisesta. Oikeusministeriö tekee asiasta esiselvitystä.
Presidentti Niinistö sanoo käyneensä jo neljän hallituksen kanssa keskusteluja uudenlaisista ilmiöistä, joita olisi syytä pohtia myös valmiuslakiin liittyen.
– Ymmärrän hyvin, että valtioneuvosto on juuri tämän koronakriisin vuoksi törmännyt ongelmiin ja haluaa tietysti paikata lainsäädännön siltä kohdalta. Mutta minusta olisi hyvä sitten jos ja kun valmiuslaki avataan, että avataan sitten kaikilta korjattavilta osilta, Niinistö pohtii.
Tarpeita valmiuslain muokkaamiseen voisi olla juuri rajavartiopuolella. Esimerkiksi Liettua otti heinäkuun alussa käyttöön hätätilaan liittyviä lakeja juuri Valko-Venäjältä tulleiden pakolaismäärien takia.