Suomen ja Ruotsin Nato-prosessi on ajautunut loppukevään ja alkukesän aikana jumiin, joka ei näytä aukeavan nopeasti. Turkki on viikko toisen perään toistanut Suomelle ja erityisesti Ruotsille omia vaatimuksiaan, jotka maiden pitäisi sen mielestä täyttää ennen pääsemistä Natoon.
Turkin puheet ovat käynnistäneet myös arvauspörssin siitä, kenelle Turkin valtiojohdon vaatimukset tosiasiassa on suunnattu. Kysymystä on koettanut selvittää myös presidentti Sauli Niinistö, jonka tehtävänä on osaltaan avata diplomaattista solmua.
Niinistö näkee lukuavaimen siinä, miten Suomen ja muiden Nato-maiden käytännöt Turkin esittämissä asioissa suhteutuvat toisiinsa. Hän on selvityttänyt Suomen suhtautumista ja käytäntöjä terrorismitilanteeseen erityisesti suhteessa muihin eurooppalaisiin Nato-maihin. Lopputulema on ollut, että käytännöt ja myös Suomen lainsäädäntö vastaavat Nato-maita. Tältä osin Suomen pitäisi siis täyttää Naton jäsenvaatimukset.
Niinistön mukaan ajatusta voidaan jatkaa niin, että vaatimukset saattavat heijastaa Turkin yleisempää tyytymättömyyttä. Jos Suomi käyttäytyy kutakuinkin samalla tavalla kuin muutkin Nato-maat, siitä voi tehdä Niinistön mukaan tiettyjä päätelmiä.
– Siitä voidaan ehkä nyt päätellä vähän, että Turkki haluaa aika laajasti tämän oman näkemyksensä tuoda esiin. Ja laajalle joukolle, Niinistö sanoo STT:lle.
Keskusteluja aseviennistä
Turkin presidentinhallinto nosti presidentti Recep Tayyip Erdoganin ja Niinistön puhelun jälkeen huhtikuun alussa Twitterissä esille, että Erdogan korosti yhteistyön kasvavaa merkitystä puolustusteollisuudessa ja lausui odotuksensa asevientirajoitusten poistamista.
