"Muistutetaan, että Suomi on pieni sotilasmahti" – Näkyykö Nato-hakemus lippujuhlan paraatissa lauantaina?

Paraateja tutkinut emeritusprofessori Juhani U. E. Lehtonen arvioi, että Puolustusvoimat on ottanut kansainvälisen mielenkiinnon huomioon.

Puolustusvoimat voi pitää yllä kuvaa Suomen sotilaallisesta kyvykkyydestä puolustusvoimain lippujuhlan paraatissa Helsingissä lauantaina. Näin arvioi kansatieteen emeritusprofessori Juhani U. E. Lehtonen STT:lle.

– Voisi kuvitella, että nyt muistutetaan, että Suomi on sellainen pieni sotilasmahti, jollaisena sitä on mainostettu, Lehtonen sanoi.

Sotilasperinteitä tutkinut Lehtonen sanoo, että Suomen puolustusratkaisuihin kohdistunut kansainvälinen kiinnostus voi näkyä paraatijoukoissa esimerkiksi sillä, että katselmuksessa esitellään modernia kalustoa. Suomi on ollut viime kuukaudet esillä kansainvälisessä mediassa puolustusliitto Naton jäsenyyden hakemisen vuoksi.

Lue myös: Miksi Turkki kiristää kurdikysymyksellä Suomen Nato-jäsenyyttä?

Lauantain paraatiin osallistuukin ensimmäistä kertaa puolustusvälineyhtiö Patrian valmistama 6x6 miehistönkuljetusvaunu, josta Puolustusvoimat on tilannut testausta varten esisarjan. Niistä ensimmäiset vasta luovutetaan Maavoimille.

– Testaus ajoittui niin lähelle paraatia, että päätimme ottaa yhden ajoneuvon mukaan, kertoi paraatijärjestelyistä vastannut eversti Vesa Laitonen Kaartin jääkärirykmentistä sähköpostitse.

Paraatiin osallistuu myös eri viranomaisten yhteinen koiraosasto sekä useita ilma-aluksia, kuten NH90-helikoptereita sekä Hornet-hävittäjiä, mutta muuten se Laitosen mukaan noudattaa perinteistä kaavaa.

Kansainvälisiä uutistoimistoja on kuitenkin ilmoittautunut seuraamaan paraatin kulkua.

Jämptistä marssista "kansalaisjuhlaksi"

Suomalaisten paraatiperinne on emeritusprofessori Lehtosen mukaan ottanut vaikutteita Venäjältä ja Saksasta. Venäjä-vaikutteet ovat perua autonomian ajalta, kun taas Saksassa kouluttautuneet jääkärit toivat kokemuksiaan kotimaahan 1900-luvun alussa.

Lehtonen kertoo, että suomalaiset sotilasparaatit olivat vielä 1930-luvulla hyvin näyttäviä. Sittemmin särmikäs aseenkäsittely ja arsenaalin esittely alkoivat Lehtosen mukaan tehdä tilaa "eräänlaiselle kansalaisjuhlalle", vaikka perinteinen kaava ohimarsseineen ja kenttähartauksineen säilyikin. Kansalaistapahtuman luonne johtuu Suomen yleisestä asevelvollisuudesta. Maanpuolustusjärjestöt ovat usein edustettuina paraateissa.

– Henki on se, että tuolla meidän poikamme marssivat, ja kyllä he osaavat marssia. Tämä on ehkä jopa ainutlaatuista maailmassa, Lehtonen sanoi.

Hänen mukaansa varsinkin suurten sotilasvaltioiden paraateissa korostuu asekaluston esittely. Kuningaskunnissa, kuten Britanniassa, puolestaan korostuvat seremoniat, Lehtonen arvioi.

Näkyykö Nato-hakemus?

Puolustusvoimien Pääesikunnasta kerrotaan, että sotilasparaatien yhtenä tehtävänä on lujittaa suomalaisten maanpuolustustahtoa.

Tällä hetkellä maanpuolustustahtoa ei tarvitse tosin hirveästi kasvattaa. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) kertoi toukokuussa, että suomalaisten maanpuolustustahto oli mittaushistoriansa korkeimmalla tasolla: yli neljä viidesosaa MTS:n tilaamaan kyselyyn vastanneista haluaa, että Suomea puolustetaan aseellisesti, jos maahan hyökätään.

Kysymysmerkki Lehtosen mukaan onkin, kuinka maanpuolustustahto heijastuu lauantaisen perinteisen paraatin yleisömäärään. Hän ei usko, että Suomen päätös hakea Naton jäsenyyttä vaikuttaisi paraatiperinteeseen. Tämä johtuu siitä, että asevelvollisuuden on näillä tiedoin yhä määrä säilyä.

Lue myös: Pääministeri Marin tapaa Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemiehen Nancy Pelosin