Postinkanto koteihin loppuu Kanadassa – seuraako Suomi perässä?

Pitäisikö Suomessa Itellan mielestä siirtyä Uuden-Seelannin tapaan kolmipäiväiseen jakeluun?

– Tämä on lainsäätäjän päätettäviä asioita, mutta mielestämme postitoiminnan sääntelyn tulisi elää ajassa. Asiakkaiden kysyntä ja tahtotila siis ratkaisevat, jaetaanko postia viitenä vai kolmena päivänä viikossa.

Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva

– Täytyy muistaa, että Suomi on siinä mielessä moneen muuhun maahan verrattuna poikkeuksellinen, että sanomalehtien tilauskanta on erittäin suuri. Koska sanomalehdet ilmestyvät viitenä tai seitsemänä päivänä viikossa, niiden jakelutarve on selvästi erilainen kuin perinteisen postin. Esimerkiksi Kanadassa ja Uudessa-Seelannissa sanomalehtiä ei tilata näin paljon.

Silti Suomessakin postin määrä vähenee.

– Vuonna 2008 posti jakeli Suomessa 1,2 miljardia osoitteellista kirjettä, jolla tarkoitetaan ykkös- tai kakkosluokan postia tai joukkokirjettä eli osoitteellista suoramainontaa. Vuonna 2013 niitä jaettiin miljardi. Määrä laski siis viidessä vuodessa 200 miljoonalla.

Lasku koskee myös sanomalehtiä.

– Vuonna 2008 posti ja sanomalehtien omat jakeluyhtiöt jakoivat noin 730 miljoonaa sanomalehteä. Vuonna 2013 määrä oli noin 580 miljoonaa. Muutos on kiihtynyt viime vuosina.

Pakettien määrä sen sijaan on verkko-ostosten ansiosta kasvussa.

– Laajennammekin palvelupisteiden verkostoa. Itellan tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä palvelupisteitä on 1700, Savikko sanoo.

Neuvottelut varhaisjakelun uusimisesta käynnissä

Vaikka Itella ei suunnittele postin kotiinkannosta luopumista, varhaisjakelun uusimisesta se neuvottelee parhaillaan lehtitalojen kanssa. Itella irtisanoi viime vuonna Alma Median, Kalevan, Karjalaisen, Keskisuomalaisen ja Turun Sanomien jakelusopimukset.

– Varhaisjakelu on erillinen, täysin sanomalehden jakeluun keskittynyt jakeluverkko. Jouduimme irtisanomisiin, mutta neuvottelut uusista vaihtoehdoista käynnistetään kaikkien asiakkaiden kanssa tämän kuun loppuun mennessä. Päätökseen neuvottelut saadaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

– Varhaisjakelu ei missään tapauksessa lopu Suomesta kokonaan. Itella on markkinajohtaja, mutta maassamme on lisäksi 12 muuta yhtiötä, jotka jakavat sanomalehtiä varhaisjakelussa. Sanomalehti kuuluu aamukahvipöytään, ja vaikka se on tarjolla sähköisesti, paperinen versiokin elää aika vahvasti. Kustantajat joutuvat nyt miettimään, onko Itellan palvelu hyvä ja kilpailukykyinen vai olisiko esimerkiksi oman yhtiön kautta tehtävä varhaisjakelu parempi vaihtoehto – pidän jälkimmäistä vaihtoehtoa myös mahdollisena, Savikko sanoo.

Jutussa on käytetty lähteenä Nytimes.comin sekä Theglobeandmail.comin uutisia.