alec.neihum@mtv.fi
Suomalaisissa kirjastoissa on liki viidesosa vähemmän kirjoja kuin vuonna 2014. Miksi kirjojen määrä on vähentynyt?
Kaupungin- ja kunnankirjastoissa oli viime vuonna yhteensä noin 26,5 miljoonaa kirjaa.
Se on paljon, mutta selvästi vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin.
Yhteensä 18 prosentin väheneminen 10 vuodessa käy ilmi valtakunnallisista kirjastotilastoista.
MTV Uutiset kysyi asiantuntijalta, mistä muutos johtuu, ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitieltä (kok.), voiko kehitykseen olla tyytyväinen.
Mielikuvat kirjastoista ovat muuttuneet viime vuosina pölyisistä kirjavarastoista kohti vireitä – tai rauhattomia – kohtaamispaikkoja ja tavaralainaamoja.
Kaupungin- ja kunnankirjastoja edustavan yleisten kirjastojen neuvoston varapuheenjohtaja Nina Sipola nostaa esille kirjastojen lakisääteisissä tehtävissä tapahtuneen muutoksen.
Vuonna 2016 lakiin kirjattiin, että kirjastojen pitää "tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan" ja "edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua".
– Kirjastot ovat varmaankin joutuneet tekemään ratkaisuja sen suhteen, paljonko on yhteisen kokoontumisen ja tekemisen tilaa ja paljonko tilaa aineistolle, Sipola arvioi.
Sipola tuntee tilanteen myös Rovaniemen kaupunginkirjaston johtajana.
Kun esimerkiksi Rovaniemellä on viime vuosina remontoitu kirjastotiloja, on johtoporras miettinyt, mitä tiloja voidaan vapauttaa muulle tekemiselle kuin kirjahyllyille.
– Kun tehdään remontteja tai uusia kirjastoja, aineistojen määrä pienenee ehkä sen myötä, että kirjastoille on vaateita toimia entistä monipuolisemmin kuntalaisten arjessa, Sipola sanoo.
Kirjastojen kirjahankintoihin käytettiin vuonna 2014 yhteensä 4,30 euroa yhtä suomalaista kohti.
Viime vuonna luku oli 4,51 euroa.
Summa on siis kasvanut 10 vuodessa noin viisi prosenttia. Kirjojen hinnat ovat kuitenkin samalla nousseet selvästi kovempaa kyytiä.
Tämä vaikuttaa tietysti oleellisesti siihen, riittääkö kirjastoilla rahaa panostaa kirjahankintoihin, sekä laatuun että määrään.
Kokoelmien pieneneminen ei toki tarkoita heti Suomeen syntyväksi kirjaerämaita, joihin on mahdotonta saada ilmaista lukemista.
Kirjastoilla on nykyisin tiiviit yhteistyöverkostot, joiden kautta kirjoja voi helposti lainata kuntarajojen yli.
Lisäksi Kuopiossa on niin sanottu kirjastojen kirjasto, Varastokirjasto, joka muuttaa tänä vuonna kaupungin sisällä uusiin tiloihin. Se antaa tavallisesti kaukolainoja yli kahden miljoonan kirjan kokoelmasta kaikkialle Suomeen.
Silläkin on kuitenkin merkitystä, kuinka paljon ja mitä kirjoja isommat ja pienemmät kirjastot itse omiin kokoelmiinsa ostavat.
Mitä hyllyistä löytyy heti valmiina, selailtavaksi tai mukaan poimittavaksi? Kuinka kattavaa tarjonta on?
Kirjastoista vastaa hallituksessa tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie.
Kirjojen määrä Suomen kirjastoissa on laskenut kymmenessä vuodessa parikymmentä prosenttia. Ministeri Talvitie, onko kehitys positiivinen?
– Siihen vaikuttaa tietenkin moni asia, mutta kyllähän yhtenä vaikuttaa se, että kirjoja pystytään lainaamaan yli kuntarajojen. Jokaisessa kirjastossa ei tarvitse välttämättä olla sitä aineistoa.
– Jonkin verran vaikuttaa tietenkin e-aineiston laajentuminen ja sen merkitys. Voi olla myös muita vaikutuksia ihan kirjastojen määrällä ja kuntien yhdistymisellä ja niin edelleen.
Kirjastolain muutoksessa kirjastoille lisättiin tehtäviä, jotka liittyvät myös muuhun kuin perinteiseen kirjojen lainaamiseen. Onko ihan hyväksyttävä ja positiivinen kehitys, että kirjastojen fokus on siirtynyt aiempaa enemmän muuhun?
– Kirjastot ovat niin tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa ja sivistyksen kivijalkaa, siinä mielessä kirjastoista on jonkin verran enemmän alettu puhumaan tiettyjen asioiden lainaamona. Kirjasto on helposti saavutettavissa ja ihmiset tottuvat, että he pystyvät lainaamaan sieltä muitakin asioita.
– Näen kuitenkin tulevaisuudessa, että on tosi tärkeä, että meidän kirjastopalvelut ovat siinä roolissa, että lukeminen ja lukuinnostus ja laajasti kirjallisuuteen liittyvät asiat kiinnostavat.
Aivan viime vuosina kirjahankinnat ovat vähentyneet erityisesti maaseudulla ja pienissä kunnissa.
Petteri Orpon (kok.) hallitus teki syksyllä 2023 päätöksen, joka tuskin hidastaa kehitystä.
Tuolloin lakkautettiin niin sanotun vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuki. Leikkaus säästää 860 000 euroa.
Kirjastot saivat aiemmin hankkia tukirahalla vuosittain määritellyltä listalta esimerkiksi lasten- ja nuortenkirjoja, runoteoksia, novelleja, esseitä ja selkokirjallisuutta.
MTV Uutisten 12 erikokoiselle kunnalle lähettämän sähköpostikyselyn perusteella isoille kaupungeille päätöksellä ei ole ollut juuri mitään merkitystä.
Esimerkiksi Tampereelta, Turusta ja Vantaalta kerrotaan, ettei tuen merkitys ole ollut iso.
Joissakin pienissä ja keskikokoisissa kunnista vaikutuksia on huomattu.
– Vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuen lakkautus oli kova kolahdus pienen kirjaston hankintoja ajatellen. Kaikki aineisto, mitä sitä kautta sai hankittua, jää nyt kokonaan hankkimatta, kirjastonhoitaja Tarja Urpilainen Kinnulan kunnankirjastosta suree.
– Esimerkiksi selkokirjoja ja runoja olimme ostaneet jo kokoelmiimme, mutta tuella saimme lisäkappaleita muihin kirjastoihin kuin pääkirjastolle. Tuen loputtua olemme harkiten ostaneet lisäkappaleita, informaatikko Päivi Svala Kaarinan kaupungilta kertoo.
Alkuvuodesta ministerinä aloittanut Talvitie ei ole erityisen huolissaan siitä, että suomalaiset kirjastopalvelut olisivat eriytymässä viime vuosien kehityksen takia.
Hän luottaa myös siihen, että pienissäkin kunnissa on jatkossa tarpeeksi rahaa riittävän laadukkaaseen kirjallisuushankintaan, vaikka ostotuki lopetettiin.
– On tietenkin harmi, että tämä alkukaudesta lakkautettiin, mutta uskon, että kirjastot pystyvät kokonaisuudellaan katsomaan tätä monipuolista tarjontaa ja edelleen ostamaan aineistoja laajasti, Talvitie sanoo.
Juttua muokattu 24.7. kello 10.34. Varastokirjasto muuttaa Kuopion sisällä, ei Kuopiosta Mikkeliin.