Finanssivalvonta on huomannut, että pankkikonttoreiden suurin lakkautusaalto on hiljentynyt Suomessa. 90-luvulla Suomessa oli vielä noin 3 000 pankkikonttoria, mutta nykyisin niitä on enää noin 700.
Pankkikonttori löytyi monesta syrjäkylästä vielä 1990-luvulla, mutta näin ei ole enää.
Digipalvelut ja kaupungistuminen mahdollistivat pankeille toimintansa tehostamisen siten, että konttoreita on suljettu Suomessa jopa yli kaksi tuhatta noin 30 vuoden aikana. Noin 3 000 konttorista on päädytty noin 700 konttoriin.
Nyt tahti kuitenkin muuttuu.
– Konttoreiden määrän väheneminen on hidastunut 2020-luvulla. Näimme 2010-luvulla suurimman pudotuksen, kun konttoreiden määrä väheni noin 1 500 konttorista noin 700 konttoriin, kertoo Finanssivalvonnan toimistopäällikkö Virva Walo.
Esimerkiksi suurimmat pankit OP Ryhmä ja Nordea kertovat MTV Uutisille, etteivät ne suunnittele suuria konttorikarsintoja.
OP Ryhmällä on nykyisin 275 konttoria Suomessa. Määrä on hieman viime vuosina vähentynyt, sillä vuoden 2023 lopussa OP:n konttoreita oli 289.
– Vaikka digitaalisten palveluiden käyttö kasvaa vauhdilla, on konttoreillekin vielä tarvetta. Dramaattisia muutoksia konttoreiden määrään ei ole näköpiirissä, OP:n liiketoimintajohtaja Harri Nummela sanoo.
Lue myös: Mitä hyötyä pankkikonttorin palvelusta on? Asiakkailta suora mielipide
Konttoreita myös lisätään
Nordea lisäsi tänä vuonna konttoreidensa määrää kahdella.
– Myös fyysisille tapaamisille yhä paikkansa esimerkiksi silloin, kun keskustellaan asiakkaan kokonaisvarallisuudesta, kertoo Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Jani Eloranta.
– Olemme lisänneet konttoreidemme määrää tänä vuonna kahdella, ja meillä on nyt yhteensä 72 konttoria ympäri Suomea. Emme ole vähentämässä konttoreiden määrää lähitulevaisuudessa, Eloranta jatkaa.
Säästöpankkiryhmä on puolestaan lisännyt konttoreidensa määrää seitsemällä kahden viime vuoden aikana. Säästöpankit pitävät 95 konttoriin kasvanutta verkostoaan kilpailuetuna.
– Tiedämme, että suurin osa asioista hoidetaan siellä digipalveluissa, mutta sitten kun on kysymys suurista päätöksistä, kuten esimerkiksi yrittäjän investoinnista tai nuoren ensiasunnon ostamisesta, niin silloin sitä pankkia tarvitaan. Ja siellä me halutaan paikallisesti olla läsnä, kertoo henkilöasiakkaista vastaava liiketoimintajohtaja Martti Hakala Säästöpankista.
Yli 75-vuotiaat ottaneet digiä haltuun
Pankkeja valvova finanssivalvonta on tyytyväinen, jos käsillä on käänne ja suomalaisten matkat ja odotusajat konttoripalveluihin eivät veny mahdottomiksi.
– Kyllä me nähdään, että pankkien on pidettävä kiinni riittävästä asiakaspalvelun tasosta, Virva Walo Finanssivalvonnasta sanoo.
Hyviin uutisiin kuuluu lisäksi se, että iäkkäämmät ihmiset ovat ottaneet pankkien digipalveluita entistä enemmän haltuun.
MTV
Tilastokeskuksen mukaan reilusti yli puolet yli 75-vuotiaista on käyttänyt pankkipalveluita netin kautta, kun reilu kymmenen vuotta sitten vain noin joka viides yli 75-vuotias oli käyttänyt pankkien digipalveluita.
Aina on kuitenkin olemassa myös heitä, joille digipalveluiden käyttö ei syystä tai toisesta ole mahdollista. Tämän takia konttoreitakin yhä tarvitaan.