Polttoaineiden päästökauppa puolittaisi liikenteen päästöt, arvioivat taloustutkijat – pienituloiset ja maaseudun asukkaat suurimpia kärsijöitä

Liikennepäästöjen puolittaminen onnistuu parhaiten polttoaineiden päästökaupalla, käy ilmi Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta raportista.

Tutkijat saivat liikenne- ja viestintäministeriöltä tehtäväkseen selvittää, mikä ratkaisu olisi paras päästöjen vähentämiseen. Tutkijat päätyivät lopulta polttoaineiden päästökauppaan, koska se kuormittaa taloutta ja kuluttajia vähiten.

– Kaikki muut tavat päästä tavoitteeseen olisivat väistämättä kalliimpia, sanoo Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski, yksi raportin laatijoista.

Lue myös: Näin veronkiristyksiin reagoitiin Helsingin bensapumpuilla: "Kyllähän se päättömältä tuntuu"

Käytännössä päästökauppa toimisi niin, että polttoaineen jakelijat ostaisivat valtiolta huutokaupassa lupia polttoaineen myymiseen. Luvan hinta sidottaisiin polttoaineen sisältämään hiileen, päästöihin.

Lopputuloksena on polttoaineen kallistuminen, mikä taas muuttaa ihmisten kulutuskäyttäytymistä. Esimerkiksi mökkimatkan hinnan kallistuessa osa ihmisistä vähentäisi mökkeilyään.

Suomi on pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelmassa sitoutunut puolittamaan liikennepäästönsä vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

Hyvityksiä työmatkalaisille

Raportin mukaan päästökauppa takaisi sen, että tavoitteisiin päästään varmasti, vaikka muu järjestelmä pysyisi ennallaan. Etukäteen ei voi kuitenkaan ennustaa, mille tasolle polttoaineen hinta kohoaisi.

Kovimmin päästökauppa rasittaisi kuljetusintensiivistä teollisuutta, pienituloisia ja maaseudulla asuvia.

– On osapuolia, joille tämä järjestely voi tulla henkilökohtaisessa elämässä kalliimmaksi kuin vaikkapa sähköautotuki, Liski myöntää.

Lue lisää: Raakaöljyn hinta pysynyt koholla, Suomessa bensan ja dieselin pumppuhinnat nousevat vielä tämän viikon aikana

Raportissa kuitenkin ehdotetaan, että tällaisille ryhmille voitaisiin myöntää hyvityksiä.

Liskin mukaan päästökauppa tuottaisi valtiolle miljardien eurojen tulovirtoja ja niitä voisi käyttää esimerkiksi autolla liikkuvien työmatkalaisten hyvityksiin.

Lisäksi päästökauppa lisäisi väistämättä bensaturismia rajaseuduilla. Liski ei kuitenkaan usko, että se romuttaisi koko järjestelmää.

"Ei voi myydä win–win-ratkaisuna"

Raportissa tehdään hyvin selväksi, että kaikilla päästötoimilla on hintansa, eikä mikään malli tulisi nykyistä järjestelmää halvemmaksi kuluttajalle.

– Siitä ei pääse mihinkään, että päästörajoitteet maksavat aina. Ei tätä voi myydä minään win–win-ratkaisuna, Liski sanoo.

Hiiliveroon siirtyminen ei saa raportissa tutkijoilta suurta kannatusta.

– Emme tiedä, kuinka korkea polttoaineen hinnan pitäisi olla, jotta se ohjaisi kulutuskäyttäytymistä. Sen takia hiiliveroa ei voi ottaa lähtökohdaksi.

Päästökaupassa polttoaineen hinta määräytyy itsestään sellaiseksi, että se ohjaa kulutusta. Varsinaiset valinnat jäisivät kuitenkin kuluttajalle itselleen.

Sähköautotuki ei kannata

Raportissa todetaankin jyrkästi, että ihmisten valintojen suora ohjaaminen johtaa aina tehottomaan ratkaisuun.

Tutkijoiden mukaan erilaiset tuet, kuten sähköautotuki, tulisivat lopulta kalliiksi eikä tavoitteisiin päästäisi tarpeeksi varmasti. Liskin mielestä Suomen ei pidä lähteä mukaan esimerkiksi merkittäviin sähköautotukiin.

– Autonvalmistajat lobbaavat ja "kilpailuttavat" maita sillä, kuka sähköautot saa. Suomella ei ole rahaa kilpailla sähköautoista Norjan tai ylipäätään kenenkään kanssa.

Lue lisäksi: Auton omistaminen on Suomessa niin kallista, että matkustaminen taksilla voi tulla halvemmaksi

Liski arvioi, että päästökauppamalli saataisiin rakennettua nykyisen järjestelmän päälle puolessatoista vuodessa. Yksityiskohdat ovat kuitenkin vielä epäselviä.

– Tässä kohtaa pitäisi palkata armeija lakimiehiä, jotka katsovat, missä ovat lakitekniset haasteet. Kaikki edellytykset pitäisi olla, hän arvioi.