Poliisiylijohtaja ja ilmavoimat muistivat Pihtiputaan poliisisurmissa henkensä menettäneitä lainvalvojia – "He eivät koskaan palanneet"

Poliisi Timo Bomania odotti järkyttävä näky: Viljelijä oli murhannut neljä kollegaa lumeen 10:07
Rikospaikka-ohjelma vieraili tapahtumapaikalla.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen muisti puheessaan 50 vuotta sitten Pihtiputaalla kuolleita poliisimiehiä. Pihtiputaan kirkossa ja seurakuntakeskus Sallilassa järjestetyssä tilanteessa muistettiin tapausta, joka on jäänyt elämään ”kahdeksana surmanluotina”.

– Poliisi joutuu menemään tilanteisiin, joihin kukaan muu ei mene. Poliisin on toimittava tilanteissa, joissa muut eivät pysty toimimaan, Kolehmainen totesi puheessaan.

– Konstaapelit Veikko Riihimäki, Onni Saastamoinen, Pentti Turpeinen ja Mauno Poikkimäki saivat viisikymmentä vuotta sitten tehtävän, jolta he eivät koskaan palanneet.

Yhteensä kahdeksan lasta jäi isättömäksi.

Julma rikos

Vuonna 1969 sattuneessa tapahtumasarjassa perheensä ulos ajaneen ja äkkipikaisena tunnetun Tauno Veikko Pasasen taltuttamiseksi paikalle kutsuttiin poliisit.

Koko viikon juopotellut sekatyömies kuitenkin väijytti paikalle saapuneet konstaapelit lintukiväärillään ja viimeisteli henkirikokset lähilaukauksin. Teon jälkeen hän pyysi naapuriaan soittamaan poliisit.

Tapauksen pohjalta ohjattiin elokuva Kahdeksan surmanluotia vuonna 1971. Pasanen armahdettiin vuonna 1981, ja tämä syyllistyi vuonna 1996 alentuneesti syyntakeisena tehtyyn tappoon kuristettuaan vaimonsa.

Pihtiputaan poliisimurhien tekoase, Tauno Pasasen kivääri, on esillä KRP:n Rikosmuseossa. Juttu jatkuu videon jälkeen.

Rikosmuseo: Tauno Pasasen kivääri 0:52

Väkivalta poliisia kohtaan on väkivaltaa yhteiskuntaa kohtaan

Kolehmainen nosti puheessaan esille poliisin uudet materiaalihankinnat, muun muassa panssaroidut ajoneuvot. Hän myös korosti poliisille annettuja resursseja, jotta henkilöstömäärä olisi riittävä. Hän myös nosti esille poliisin merkitystä yhteiskunnassa yleensä.

– Jokainen suomalainen poliisi, on omalla jokapäiväisellä työllään varmistamassa osaltaan, että Suomi on maailman turvallisimpia maita. Siksi väkivallanteko poliisia kohtaan on väkivaltaa koko suomalaista yhteiskuntaa kohtaan. Sitä emme voi sallia.

Rikoslain mukaan henkirikosta pidetään murhana, jos se kohdistuu virkamieheen tämän viran vuoksi tai tämän ollessa virkansa puolesta ylläpitämästä järjestystä tai turvallisuutta.

130 poliisia kuollut virkatehtävissä

Itsenäisyyden aikana virkatehtävissä on kuollut 130 poliisia, joista kaksi tällä vuosituhannella. Kaikkien virkatehtävissä kuolleiden poliisien nimet ovat luettavissa Poliisiammattikorkeakoulun muistoseinällä.

– Kunnioittakaamme kaikki tänään näiden poliisisankarivainajien muistoa, jotka ovat antaneet yhteiskunnalle enemmän kuin se voi keneltäkään vaatia, Kolehmainen päätti puheensa.

Myös ilmavoimat osallistuivat muistotilaisuuteen tekemällä paikalla ylilennon.

Lue myös:

    Uusimmat