Poliisi on alkanut tehokouluttaa henkilökuntaansa tunnistamaan autoilijoiden terveysongelmia, jotka voivat vaikuttaa kuskin ja muiden teillä liikkuvien turvallisuuteen.
Käytännössä poliisi on tämän syksyn aikana kouluttanut avainpoliiseja kaikista Suomen poliisilaitoksista. He puolestaan siirtävät oppejaan muille kentällä toimiville poliiseille.
Jatkossa onnettomuuspaikoille menevien partioiden ja liikennevalvontaa suorittavien poliisien on helpompi tunnistaa ajokykyyn vaikuttavat ongelmat.
– Tyypillisiä ajokykyyn vaikuttavia sairauksia ovat sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet, diabetes, näköongelmat, alzheimer ja dementia, luettelee Liikennevakuutuskeskuksen liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.
Ylikonstaapeli Risto Maksimainen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta kertoo, että esimerkiksi diabeetikkojen verensokerin heittely on melko tavallinen syy autoilijan epävarmaan ajoon. Se poliisin on melko helppo huomata, samoin kuin monet muut fyysiset ongelmat.
– Jos liikkumisessa tai koordinaatiossa on ongelmia, ne näkyvät hyvin nopeasti ulospäin. Esimerkiksi muistisairauksiin liittyvät asiat taas nousevat helposti esiin ihmisen kanssa keskustellessa, Maksimainen sanoo.
Sen sijaan mahdolliset mielenterveyden ongelmat ovat hankalampia tunnistaa.
– Ihmisethän pystyvät peittämään niitä aika hyvin, joten tämä on poliisille ehkä kaikkein vaikein osa-alue. Joissakin tapauksissa ongelmat saattavat hyvinkin pulpahdella esille, mutta yleensä ottaen nämä ovat erittäin vaikeita, Maksimainen sanoo.
Fyysisten ja psyykkisten sairauksien lisäksi lääkitys tai sen pois jättäminen saattavat alentaa ajokykyä merkittävästi.
– Myös vahingossa voi syntyä vaarallinen lääkecocktail, kun kuskilla on useampia samanaikaisia lääkityksiä päällä. Se vaikuttaa sitten ajokykyyn vähintäänkin väsyttävästi, ääritapauksessa ollaan täysin sekaisin tuolla liikenteessä, Parkkari kuvaa.
Osa hermostuu ajokiellosta
Ajoterveyden ongelmat paljastuvat yleensä muiden tielläliikkujien havaintojen perusteella tai poliisin omassa valvonnassa. Tyypillisessä tapauksessa kuskin ajo on epävarmaa, erityisesti hämärässä.Liian usein täällä meidän alueellamme tapahtuu myös sellaista, että lähdetään ajelemaan yksisuuntaisia väärään suuntaan ja jopa moottoriteitä, Maksimainen kertoo.
Jos kuski osoittautuu poliisin arvion mukaan vaaraksi itselleen tai muille, poliisilla on käytännössä kaksi vaihtoehtoa: joko poliisi määrää autoilijan välittömästi alkavaan ajokieltoon ja joku toinen saa ajaa auton pysäytyspaikalta pois. Auto voidaan myös siirtää talteen, jos varakuskia ei löydy.
– Toisena vaihtoehtona on se, että tehdään ilmoitus kotipaikan poliisilaitokselle ja he voivat käynnistää lääkärin avulla tehtävän selvityksen kuskin terveydentilasta, Maksimainen sanoo.
Maksimaisen mukaan autoilijoiden reaktiot vaihtelevat kovasti, kun poliisi ryhtyy järeisiin toimiin ja lopettaa ajelun.
– Osa kiihtyy voimakkaasti ja vastustaa asiaa jyrkästi. Välillä taas on tullut jopa kiitoksia siitä, että ajo on keskeytetty. He ovat saattaneet jälkikäteen ymmärtää, minkälaisessa vaarassa he ovat olleet itse ja miten ehkä vaarantaneet muiden turvallisuuden, Maksimainen sanoo.
Liikenneturvallisuuskeskuksen mukaan Suomessa sattuu vuosittain noin 50 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa ongelmat ajoterveydessä ovat onnettomuuden taustalla. Kaikkiaan kuolonkolareita tapahtuu noin parisataa vuodessa. Lisäksi 30 kuskia kuolee rattiin sairauskohtauksen seurauksena.
Sekä poliisi että liikennevakuutuskeskus ennustavat, että ikääntyminen lisää niiden suomalaisten määrää, joiden ei ratin takana pitäisi olla. Ikä ei kuitenkaan tee huonoksi kuskiksi.
– Ikä ei toki suoraan vaikuta ajoterveyteen, mutta se tuo mukanaan suuremman todennäköisyyden tiettyihin sairauksiin, jotka näkyvät osaltaan onnettomuuksissa, Parkkari sanoo.