Pitkäaikaistyötön Elina haluaa vapaaehtoistyön ja omaishoidon mukaan aktiivimalliin: "Epäreilua saada sanktio, vaikka kuinka yrittäisi olla aktiivinen"
Elina Dufvelin on yksi esimerkki niistä työttömistä, joita aktiivimallin leikkaukset uhkaavat. Kouluttamaton keski-ikäinen nainen on ollut ilman vakituista työtä noin 10 vuoden ajan. Takana on kymmeniä ja kymmeniä avoimia hakemuksia, ei yhtäkään työhaastattelua ja yhä harvemmin edes "Kiitos hakemuksesta" -ilmoituksia.Mediahub
"Kyl me ollaan vähän ihmeissään". Näin tiivistää Elina Dufvelin pitkäaikaistyöttömien tuntemukset eduskunnan kuukausi sitten hyväksymästä työttömyysturvan aktiivimallista.
Mikä on aktiivimalli?
Eduskunta hyväksyi 19. joulukuuta työttömyysturvan aktiivimallin. Laki hyväksyttiin äänin 103–90.
Aktiivimalli merkitsee, että työttömyyskorvausta voidaan leikata 4,65 prosentilla, jos työtön ei ole ollut riittävästi työssä tai osoittanut aktiivisuutta työnhaussa ja osallistumisessa työllisyyttä edistäviin toimiin. Työttömän on täytettävä niin sanottu aktiivisuusedellytys.
Kyse oli hallituksen esityksestä. Oppositiossa lakia vastustettiin voimakkaasti.
Työntekijäkeskusjärjestö SAK osoittaa mieltään hallituksen aktiivimallia vastaan 2. helmikuuta Senaatintorilla Helsingissä. SAK kertoi Twitterissä mielenilmauksen alkavan kello 11. Muut keskusjärjestöt eli STTK ja Akava eivät ole osallistumassa mielenilmaukseen.
SAK:lainen Teollisuusliitto valmistautuu ryhtymään poliittisiin lakkoihin aktiivimallia vastaan.
SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä työttömyysturvaa pitäisi monimutkaistamisen sijaan yksinkertaistaa ja karensseja purkaa.
Aktiivimalli tuli voimaan vuoden 2018 alussa.
Lähde: STT
Dufvelin on yksi esimerkki niistä työttömistä, joita leikkaukset uhkaavat. Kouluttamaton keski-ikäinen nainen on ollut ilman vakituista työtä noin 10 vuoden ajan.
Takana on kymmeniä ja kymmeniä avoimia hakemuksia, ei yhtäkään työhaastattelua ja yhä harvemmin edes "Kiitos hakemuksesta" -ilmoituksia.
– Vaikka kuinka yrität olla aktiivinen ja siitä huolimatta et onnistu, niin saat vielä sanktion. Me ei voida siihen enää itse vaikuttaa, vaan joku muu tekee sen päätöksen meidän puolesta. Se tuntuu kauhean epäreilulta, Dufvelin linjaa.
Te-toimistosta tarjotuille kursseille Dufvelin on hakenut, mutta viime aikoina niillekään ei ole mahtunut. Monilta hänen ikäisiltään ja vanhemmiltaan vaaditaan liian isoa digiloikkaa, että kouluttautuminen olisi mahdollista.
Ulkopuolisen silmin Dufvelin ei vaikuta epäaktiiviselta. Työttömyytensä aikana hän on ollut useasti tukityöllistettynä. Nyt hän jakaa hävikkiruokaa vähävaraisille Vantaan työnhakijat ry:n tiloissa Simonkylässä viitenä päivänä viikossa.
– Mun on vaan pakko myöntää se, ettei mulla löydy historiaa, että olisin mielenkiintoinen mihinkään muuhun. Täällä saa aina sellaisen itsekunnioituksen, että tänne mä olen kelvannut. Tiedän, että kun mä tänne pääsen, haluan tehdä tätä työtä mahdollisimman hyvin, Dufvelin kuvaa.
Leiväjakoa on rajoitettu, jotta kaikille halukkaille ja tarvitseville riittää.
Päivittäin Simonkylän leipäjonossa käy noin sata ihmistä. Dufvelin on varma, että asiakasmäärät kasvavat, kun aktiivimallin seuraukset aktivoituvat.
– Niiden on pakko käydä tässä. Monella on perussairaus ja heidän on valittava, ostavatko lääkkeet vai käyvätkö kaupassa. Hakevat sitten ruoan täältä. Se on näille ihmisille ja meille iso raha, joka heiltä raapaistaan (aktiivimallissa) pois, Dufvelin toteaa.
Yhdistyksen kahvilassa aktiivimalli onkin ollut polttavin puheenaihe jo viikkoja. Yhteisenä tunteena on mallin totaalinen epäreiluus.
Kahvi, tee ja mehu ovat kahvilassa kohtuuhinnoissa. Hintaan sisältyy myös yksi pulla tai suolainen purtava.
Työttömien aktivoinnin kannalla Dufvelin on silti vahvasti.
– Kyllä se voisi olla kannustamisen kautta. Että jos onnistut aktivoitumaan, niin saat siitä sitten jonkun hyvityksen.
Aktiivimallin piiriin Dufvelin lisäisi myös työttömän tekemän vapaaehtoistyön sekä esimerkiksi oman lähisukulaisen kotiavustuksen.
– Myös tämä voisi olla näyte, että täyttäisit sen oman aktiivisuuden.
"Tukia odotellessa voi menettää kämpän"
Hieman pidempi työjakso puolestaan katkaisee tuet, ja Dufvelinin mukaan pahimmillaan voi mennä kaksikin kuukautta, että pyörät lähtevät pyörimään tukiviidakossa.
– Kahdessa kuukaudessa voi jo menettää kämpän ja nälkäkin tulee.
Dufvelinin mukaan hänen on aikuisena lapsettomana ihmisenä vielä "mahdollista kikkailla" ja rahojen loppuessa tulla hakemaan ruokaa omasta leipäjonostaan.
– Mutta tietyille ihmisryhmille tämä alkaa jo olla kohtuutonta. Onko se sen työttömän alaikäisen lapsen vika, että se joutuu tällaisten toimenpiteiden alle?
Jos ei ole mistä hakea?
Vantaalla ja muualla pääkaupunkiseudulla on Dufvelinin mukaan vielä jonkun verran töitä jäljellä. Mitä kauemmas suurista kaupungeista mennään, sitä synkemmältä näyttää. Jo Vantaan pohjoisessa naapurikunnassa Nurmijärvellä on työttömien keskuudessa perin toivotonta.
– Jos velvoitetaan hakemalla hakemaan jotain mitä ei ole, se on vähän herättänyt ärtymystä, sanoo Nurmijärven kirkonkylän työttömien kokoontumispaikkaa, tupakirppistä pyörittävä Jouni Korkeamäki.
Nurmijärven tupakirppis
on yksi järvenpääläisen Setlementti Louhelan toimipisteistä. Kirpputorin lisäksi tiloissa on olohuonetoimintaa, kahvilaa ja bingoa sekä kuntouttavaa työtoimintaa yhteistyössä kunnan kanssa, 20 pitkäaikaistyötöntä eri päivinä eri aikaan.
Nurmijärvellekin tulee uusia työpaikkoja, mutta viime aikoina kyse on Korkeamäen mukaan ollut isoista logistiikkakeskuksista, jotka tuovat työntekijänsä mukanaan. Kirkonkyläläisille, pahimmillaan yli 10 vuotta työttöminä olleille, moiseen paikkaan hakeminenkin on utopiaa.
– Moni pitkäaikaistyötön ei osaa edes tehdä työhakemusta. On syrjäytymistä ja masennusta. Ihmettelen, että jos kaikki velvoitetaan niitä tekemään, niin en tiedä millä ilveellä se onnistuu, Korkeamäki kummastelee.
– Ehkä kylälle tulee ulkopuolisia toimijoita, jotka alkaa tehtailemaan niitä hakemuksia työttömille, hän murjaisee.
Moni pitkäaikaistyötön ei osaa tehdä työhakemusta, kertoo Nurmijärven tupakirppiksen ohjaaja Jouni Korkeamäki. Myös muu paperisota ahdistaa.
Kuinka moni kunta ottaa pitkäaikaistyöttömän asukkaakseen?
Sekä Vantaalla että Nurmijärvellä kummastellaan myös ajatusta, että pätkätyön perässä pitäisi muuttaa aivan toiselle paikkakunnalle.
– Et voi ex tempore raapaista perhettäsi, sulla on lapset kouluissa ja pitäisi olla valmis sanomaan bye bye kodille ja hyppäämään jonnekin, Dufvelin sanoo.
– Jos vaihtaa asuinpaikkaa, ei moni kunta ota sellaista harteilleen, joka on ollut pitkäaikaistyötön, Korkeamäki uskoo.
Myös Korkeamäki näkisi aktivointiin parempana työttömyyskorvauksen pienen korotuksen. Mutta mistä siihen kaivettaisiin rahat?
– Jos ihmiset saisi pikkuisen enemmän kuin vähemmän, se voisi motivoida paremmin työllistymään ja etenemään, sitä kautta tulisi kasvua, Korkeamäki näkee.
