54-vuotias Pirjo on jouluna yksin omasta tahdostaan.
– On minua nytkin pyydetty moneen paikkaan viettämään joulua. Vanhemman pojan perheen luo, veljen perheen luo ja siskon perheen luo. Mutta minä olen mieluummin yksin, Pirjo Kareketo sanoo.
Muiden tuntuu olevan vaikea käsittää sitä.
– Ihmiset ovat hirveän huolissaan, että miten sinä voit, mikset mene minnekään, mikset tule meille. Läheisillä on siitä kauhea hätä, vaikka olen jo monta vuotta viettänyt joulun yksin. Olen yrittänyt kertoa, että se on minun oma valintani enkä tosiaan tunne sitä ongelmaksi.
Pirjo on asunut yksin viimeiset viisi vuotta. Hän on ollut kolmesti naimisissa ja saanut kaksi poikaa, joista vanhempi asuu omillaan ja nuorempi sijaisperheessä. Nyt Pirjon kotina on 1980-luvulla lakkautettu kyläkoulu pudasjärveläisessä Jaurakkajärven kylässä, jossa on vain 120 vakituista asukasta.
– Yksin asumiseen on ollut erittäin helppo sopeutua. Pikemminkin minusta on hirveän hankala elää toisten ihmisten kanssa, kun olen muutaman kerran sitä kokeillut. Se melkein riittää, jos on viikonlopun muita ympärillä. Sitten jo tuntuu, että ahdistaa.
Joulusta Pirjo ei ole oikein koskaan välittänyt.
– En muista lapsuudestakaan sellaista aikaa, että olisin vaikka uskonut joulupukkiin. Olen seitsemästä lapsesta vanhin, ja olin vanhempien mukana tekemässä sitä joulua meidän perheen nuorimmille.
Samoin Pirjo toimi omien lastensa kohdalla.
– Olin oikein se kunnon mamma, joka teki leipomiset, ruoan ja kaiken muun alusta asti itse. Mutta en tiedä, nautinko siitä silloinkaan niin hirveästi. En tehnyt sitä itselleni, vaan lapsille. Nyt, kun olen yksin, voin viettää ihan tavallisen viikonlopun.
”Ei poikkea mitenkään normaalista viikonlopustani”
Pirjoa ärsyttää, että joululaulut alkavat soida jo lokakuussa.
– Minun puolestani koko juhlan voisi unohtaa. En kuulu kirkkoon, joten minulla ei ole jouluun mitään uskonnollista suhdetta, mutta pahinta siinä on varmaan kaupallisuus. Tuntuu, että eivät nekään ihmiset, jotka odottavat joulua ja viettävät sitä hirveästi, ajattele sitä joulun tarkoitusta. Se on vaan sitä ostamista.
– Oma sukuni on tottunut siihen, etten osta joululahjoja. Joulukortteja lähetän yhden ainoan kohta 80-vuotiaalle isälleni, koska hän haluaa sellaisen, Pirjo kertoo.
Pirjo ei myöskään koristele kotiaan jouluisaksi.
– Kynttilöitä poltan, mutta niin poltan koko vuoden. Ja jouluruokia syön, koska ne ovat ovat tähän aikaan edullisinta ruokaa, jota saa.
– Joulu ei poikkea mitenkään normaalista viikonlopustani. Kun kaikki paikat ovat kiinni, niin olen kotona. Teen käsitöitä, luen ja ulkoilen. Joulurauhan julistuksen kyllä katson.
Vanhin poika perheineen saattaa tulla käymään Pirjon luona jonakin pyhäpäivänä, mutta mitään etukäteissuunnitelmia ei ole tehty.
– He rakentavat omaa jouluperinnettään. Minulle ei ole tullut yhtenäkään jouluna haikeaa oloa siitä, että olen yksin. Tiedän kuitenkin, että on ihmisiä, joiden luokse voisin mennä. Olisi eri juttu, jos olisi jotenkin jäänyt yksin. Mutta kun tämä on minun oma valintani.
– Joulusta on turhaan tehty sellainen asia, että kaikkien pitäisi olla syömässä samassa pöydässä. Minä en koe yksin olemista ollenkaan pahaksi, kun sen on saanut itse valita.
Joulupukit mittelöivät keskenään
Millaisia lajeja on Joulupukkien maailmanmestaruuskilpailuissa? Katso video alta.
4:39
